Mihin tähtäämme? Mitkä ovat tavoitteemme? Miten uskomme pääsevämme niihin? Strategia on valintoja ja päätöksiä, jotka tekee johto. Kun strategia on saatu valmiiksi, ensisijainen tehtävä on strategian käytäntöön vieminen.
Ensimmäinen vaihe käytäntöön viennissä on strategian kommunikointi henkilöstölle ja joskus myös ulospäin, esimerkiksi sijoittajille. Tämä vaihe on strategian toteutuksen kannalta ratkaisevan tärkeä, sillä ensivaikutelmaa on vaikea muuttaa myöhemmin.
Sanattomalla viestinnällä on suurin merkitys onnistumiseen.
Usein näkee tilanteen, jossa toimitusjohtaja puhuu, kun muu johto oleilee lähettyvillä passiivisena, naamat peruslukemilla. Tästä asetelmasta välittyy kokemus, että kyseessä on vain yleisöesitys ja aito yhteinen sitoutuminen uupuu. Jos puolestaan muu johto on läsnä valppaana ja esittäjän sanomaan aktiivisesti reagoivan oloisena, välittyy kokemus siitä, että tässä ollaan yhdessä ja yhteisellä asialla. Jo valmiiksi innostunut ryhmä kutsuu kuulijaa liittymään joukkoon.
Johto on yrityksen tai yhteisön hallintoelin – johto myös lanka, jota pitkin sähkö siirtyy toivottuun kohteeseen.
Strategian toteutuminen edellyttää energiaa. Jotta strategiaan ladattu energia voi siirtyä toivottuun kohteeseen, kuten henkilöstöön, tarvitaan henkilöstöön kytkettyä johtoa.
Miten johto sitten kytketään?
Kytkeminen ei onnistu vain velvoittamalla henkilöstö läsnäoloon strategian viestintätilaisuudessa. Energian siirtyminen edellyttää ainetta, joka johtaa energiaa. Sähkölaitteiden välillä tämä aine voi olla kuparia, ihmisten välinen energiansiirtoaine on tunne-energiaa. Kommunikaation vaikuttavuus on vain vähäisessä määrin kiinni sen asiasisällöstä. Ylivoimaisesti suurimman osan ratkaisee tunnekokemus, joka välittyy viestin vastaanottajalle.
Jos välittäjäaine puuttuu, strategiaviestintä menee hukkaan, vaikka sitä toistettaisiin monen monta kertaa. Jos sähköjohto on rikki, sähkö ei siirry. Jos välittäjäaine puolestaan on kunnossa, lyhytkin hetki riittää kytkemään virran vastaanottajiin.
Tunne-energia syntyy siitä, miten asia esitetään kuulijoille.
Tärkein tunne on luottamus. Se syntyy, kun ihminen kokee tulleensa nähdyksi ja huomioiduksi. Johdon on siis välitettävä tunne, että henkilöstö on heille tärkeä, strategialla tavoitellaan heidän parastaan. Tähän tarvitaan aitoa kiinnostusta läsnäolevia kohtaan. Pelkät sanat eivät riitä. Itseluottamusta puhkuva puhuja ei myöskään ole tehokas tapa herättää luottamusta.
Toinen tärkeä tunne on toivo: strategia luo toivoa paremmasta huomisesta. Bisnesjargon ja numerot eivät lähtökohtaisesti herätä toivoa henkilöstössä. Johdon kannattaakin perehtyä ja samaistua hyvissä ajoin sellaiseen parempaan huomiseen, joka on kuulijoille merkityksellinen.
Miltä meistä tuntuu työskennellä silloin, kun onnistumme yhdessä? Tällaisiin tunnelmiin on sekä johdon että henkilöstön helppo virittäytyä, ja lähteä sen pohjalta rakentamaan luottamusta ja toivoa.
Tärkein tekijä on siis tunne. Vain sitä pitkin strategia välittyy perille. Kuinka paljon aikaa teillä on käytetty strategian asiasisältöön verrattuna tunne-energiaan?