Minulla on ilo, ei tunnetta

Kirjoittamiseen on yksi hyvä pääsääntö:

Kun kirjoitat jostain asiasta, käytä siihen tarkoitettua ilmaisutyyppiä.

Otetaanpa esimerkkejä.

1. Jos joku tekee jotakin, kerro se verbillä.

Miksi ihmeessä typistämme kaiken toiminnan minen-loppuiseen substantiiviin?

Asiakas suorittaa sopimuksen allekirjoittamisen.
Palkkatoimisto hoitaa matkakorvausten maksamisen.

Jos kerran joku allekirjoittaa ja toinen maksaa, miksi emme sano sitä suoraan?

Asiakas allekirjoittaa sopimuksen.
Palkkatoimisto maksaa matkakorvaukset.

Kun kuvaat toimintaa verbillä, ilmaisu on napakampi ja tehokkaampi. Pitemmällä minen-kaartelulla ei saa mitään aikaan.

2. Jos jokin on jonkinlainen, kerro se adjektiivilla.

Olemme unohtaneet kuvailevat adjektiivit eli laatusanat. Teemme niistä usein uus-loppuisia substantiiveja:

Tämän kampanjan henkilökohtaisuus on poikkeuksellista.
Juhlap
uheen mieleenpainuvuus oli omaa luokkaansa.

Vanha kunnon adjektiivi sanoisi asian näin:

Tämä kampanja on poikkeuksellisen henkilökohtainen.
Juhlap
uhe oli ainutlaatuisen mieleenpainuva.

Adjektiivilla saat tekstistäsi ytimekkäämpää ja pystyt karsimaan turhan hötön. On parempi olla dynaaminen kuin ”dynaamisuudeltaan suurta”.

3. Kuvaa tunteitasi tunnesanoilla.

Jostain syystä juhlapuheet alkavat usein tähän tapaan:

Minulla on ilo olla täällä – –.

Miksi ihmeessä kuvailemme tunteitamme aivan kuin olisimme itsestämme ulkopuolella? ”Tuo puhuja vaikuttaa nyt iloiselta. Mutta kas, sehän olen minä.” Eikö olisi parempi kertoa tunteista ja näyttää ne:

On upeaa olla täällä – –.

Kun kerrot tunteistasi suoraan, olet uskottavampi, rehellisempi ja avoimempi.

* * *

Kirves on kehittynyt halkomiseen ja saha katkomiseen. Olisi hulluutta vaihtaa niiden työtehtäviä.

Myös kielen kaikki ilmaukset ovat parhaimmillaan tietyssä käyttötarkoituksessa. Sanaluokat ja ilmaustyypit ovat vuosituhansien aikana kehittyneet huippuunsa. Ne ovat tehokkaimmat saatavilla olevat työkalut – kukin omaan tarkoitukseensa. Miksi ihmeessä yrittäisimme käyttää niitä johonkin muuhun?

Sinä päivänä kannattaa huolestua, kun kumppanisi sanoo sinulle:

Minulla on rakkautta sinua kohtaan.


Katleena Kortesuo

Olen Retoriikan kesäkoulun apulaisrehtori, joka kykenee korvaamaan unohtamansa spiikit varsin sulavasti ja lähes huomaamattomasti. Ammatikseni teen kriisiviestintää, pidän puheenvuoroja ja rustaan tietokirjoja. Muuna aikana olen partiolainen, viikinkimiekkailija, pakohuoneaddikti ja keskiaikaharrastaja. Oma blogini on osoitteessa www.eioototta.fi.

Kommentoi Ohjeet

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä. Kommentoijilta vaaditaan sähköpostiosoite.