Välillä hämmästelen, kuinka alkeellista touhua osa infovaikuttamisesta on: haukkumista, pelottelua ja uhkailua. Pelkkää yläkoulutasoista mölinää, joka ei näytä purevan aikuisten maailmassa oikein kehenkään.
Olin vuosituhannen vaihteen tienoilla teini-ikäinen. Vietin tuolloin aikaani internetin online-pelipiireissä, joissa normaalia viestintää olivat sellaiset ystävälliset, suorastaan lämpimän pörröiset ilmaukset kuin “vittu tapa ittes” ja “vittu mä tapan sut”.
Anteeksiantamiseen ja anteeksipyytämiseen liittyvä kieli on meille tuttua ja arkista. Jokainen, joka on joskus ollut lapsi, on joutunut tilanteeseen, jossa häneltä on vaadittu anteeksipyyntöä tai anteeksiantoa. Mutta tässä on jotakin ilmeisen ongelmallista.
Käytämme huomaamattamme yllättävän paljon rajoittavia ilmaisuja sekä omassa ajattelussamme että keskinäisessä puheessamme: "Työt stressaavat minua." "Johdon jatkuvat muutokset tekevät arjestani raskasta." "Työpaikan ilmapiiri ahdistaa meitä kaikkia." Kuulostaako tutulta?
Pahoittelu ja anteeksipyyntö ovat radikaalisti erilaisia. Pahoitellessani olen surullinen puolestasi, koska ikävä juttu tapahtuu. Anteeksipyytäessäni myönnän virheeni ja toivon sinun kohtelevan minua niin, ettet lue minulle rikkomustani viaksi.
Viestintätilanteissa lähtee joskus liikkeelle kehä, jota kukaan ei tietoisesti ohjaa eikä edes halua ohjata. Jossain kohtaa vain ihmetellään, miten tästä esittäytymiskierroksesta tulikin luentotilanne. Ilmiöllä on nimi, ja se selittää aika paljon muutakin.
Monelle keski-ikäiselle tai vanhemmalle on opetettu, että siinä missä eläimen käyttäytymistä ohjaavat vaistot, ihmisen käyttäytyminen perustuu tietoiseen ajatteluun. Nykytiedon valossa käyttäytymisen taustalla olevat mekanismit ovat kuitenkin häkellyttävän samanlaisia.
Meillä on ilo kertoa, että Retoriikan kesäkoulun seminaarin puhujaksi saapuu Englannista Jess Cunniffe, joka toimi Iso-Britannian pääministerin David Cameronin (2010-2016) puheenkirjoittajana. Downing…
Jännitteet ihmisten välillä ovat osa elämää. Siksi myös niiden purkamisen taidot ovat hyödyllisiä monissa arjen tilanteissa. Kuinka kohdata kiivastunut kollega tai pettynyt asiakas tai miten välttää naapurisuhteiden kärjistyminen?
Saako hyvän asian puolesta valehdella? Todennäköisesti vastasit, että ei saa. Tarkistamatta mitään asiaan liittyvää tilastoa, olen aika varma, että suomalaiset eivät katso valehtelemista hyvällä, vaikka se tapahtuisi hyvän asian puolesta.
Vaikuttamisen NBF, helmi seminaarien joukossa, tuomittu kasvamaan!
Päivi Raukko, Hämeenlinnan kaupunki
