Tekoälyn kohtalokas katvealue
Tekoäly antaa lähes täydelliset eväät asiakaskokemuksen kehittämiseen ja lojaliteetin rakentamiseen. Vain yksi tekijä puuttuu, ja tämä puutos aiheuttaa kohtalokasta kokemuksellista anemiaa.
Blogi
Retoriikan kesäkoulu viimeistä kertaa tänä kesänä
Vaikuttamisviestinnän ammattitapahtuma Retoriikan kesäkoulu järjestetään tänä kesänä vielä kerran – ja sitten sitä ei enää järjestetä. Kuulostaa dramaattiselta, mutta syy…
Rehellisyyden hyve ja valehtelun etiikka
Tutkimusten mukaan valehtelu on yllättävän yleistä, vaikka ihmiset muistavat myös korostaa sitä, kuinka paljon he rehellisyyttä arvostavat. Tällä kertaa haluan miettiä hieman tarkemmin sitä, mitä valehtelusta voi seurata ja miksi se on vaarallista.
Miten kuntapoliitikko toivoo itseään lähestyttävän
Haastattelin tuttua kuntapoliitikkoa siitä, miten ihmiset ja eri tahot yleensä lähestyvät häntä viesteillä ja toiveilla politiikka-asioissa. Arvelen, että kesäkoulun yleisössä on ihmisiä, joita kysymys kiinnostaa. Tällaisia neuvoja sain omalta haastateltavaltani.
Supertekoäly tai yleinen tekoäly eivät ole aivan kulman takana: Käytetäänkö tekoälyretoriikkaa teknofasistisen yhteiskuntamallin rahoittamiseen?
Sijoittajilta kerätään rahaa visioilla, ei olemassa olevilla ratkaisuilla. Tekoälyinvestoinnit keskittävät pääomia ja valtaa ennennäkemättömällä tavalla. On siis syytä arvioida kriittisesti, millaisen puheen perusteella investointeja tehdään ja millaista ajattelua taustalla on.
Informaatiovaikuttajan retorinen työkalupakki on likainen
Välillä hämmästelen, kuinka alkeellista touhua osa infovaikuttamisesta on: haukkumista, pelottelua ja uhkailua. Pelkkää yläkoulutasoista mölinää, joka ei näytä purevan aikuisten maailmassa oikein kehenkään.
Kun vitsi ei naurata ja mitään ei saa sanoa
Olin vuosituhannen vaihteen tienoilla teini-ikäinen. Vietin tuolloin aikaani internetin online-pelipiireissä, joissa normaalia viestintää olivat sellaiset ystävälliset, suorastaan lämpimän pörröiset ilmaukset kuin “vittu tapa ittes” ja “vittu mä tapan sut”.
Anteeksi mitä?
Anteeksiantamiseen ja anteeksipyytämiseen liittyvä kieli on meille tuttua ja arkista. Jokainen, joka on joskus ollut lapsi, on joutunut tilanteeseen, jossa häneltä on vaadittu anteeksipyyntöä tai anteeksiantoa. Mutta tässä on jotakin ilmeisen ongelmallista.
Miten tilanteen voi kääntää valoisaksi pelkällä sanajärjestyksellä
Käytämme huomaamattamme yllättävän paljon rajoittavia ilmaisuja sekä omassa ajattelussamme että keskinäisessä puheessamme: "Työt stressaavat minua." "Johdon jatkuvat muutokset tekevät arjestani raskasta." "Työpaikan ilmapiiri ahdistaa meitä kaikkia." Kuulostaako tutulta?
Mitä pahoittelu on ja kuinka se eroaa anteeksipyytämisestä
Pahoittelu ja anteeksipyyntö ovat radikaalisti erilaisia. Pahoitellessani olen surullinen puolestasi, koska ikävä juttu tapahtuu. Anteeksipyytäessäni myönnän virheeni ja toivon sinun kohtelevan minua niin, ettet lue minulle rikkomustani viaksi.
