Blogi

Retoriikan kesäkoulu – taas aivan käsillä!

Retoriikan kesäkoulun alkuun on aikaa pari yötä. Tunnelmat ovat innostuneen odottavat. Kahdeksas kesäkoulu on mahtava kattaus huippupuhujia ja kiehtovia aiheita.

Näin hyödynnät vaikuttamisen teorioita käytännössä

Vaikuttaa voi sekä logiikkaan pohjaavilla, syvällisemmillä argumenteilla että tunteiseen vetoavilla, pinnallisemmilla argumenteilla. Argumentit kannattaa valita kohdeyleisö silmällä pitäen. Usein logiikkaan ja tunteisiin vetoavien argumenttien yhdistelmä toimii parhaiten.

Miten neurotiede auttaa vaikuttamisessa?

Mitä hyötyä neurotieteistä voi olla vaikuttamispyrkimyksissä? Minkälaista valoa se on antanut yhteiskunnallisiin ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen? Entä miten neurotiede voi auttaa yksilöitä muuttamaan elämäänsä? Mitkä ovat neurotieteiden suurimmat kysymykset tällä hetkellä?

Miten voimme paremmin vaikuttaa muihin?

Vaikutamme ympärillämme oleviin ihmisiin jatkuvasti. Mutta kun pyrimme vaikuttamaan tietoisesti, emme välttämättä onnistu siinä, koska käytämme vääriä keinoja. Yksi hyvä keino on lähteä liikkeelle siitä, mistä ollaan samaa mieltä ja rakentaa mielipiteen muutosta sitä kautta.

Miten vaikuttaa ihmisiin kiistämättä heidän valintojaan?

Kun ihmiset kokevat voivansa kontrolloida asioita, aivojen mielihyväkeskus aktivoituu. Vastaavasti kokemus kontrollin puutteesta vaikuttaa päinvastaisesti. Mitä merkitystä tällä on siihen, kuinka teemme valintoja? Tai siihen, kuinka voimme vaikuttaa toisten ihmisten valintoihin?

Koskettava esitys on paras esitys – miten oppia koskettamaan?

Emme muista puheiden asiasisältöjä vaan niiden meissä herättämät tunnetilat. Niinpä vaikuttava ja mieleenjäävä esitys on sellainen, joka koskettaa meitä. Siksi liian paljon rationaalista ajattelua vaativa esitys ei vetoa tai vakuuta.

Sharot & Saarikivi – tulkaa ja nyrjäyttäkää vähäiset aivoni!

Vuoden 2019 Retoriikan kesäkoulu huipentuu kahden neurotieteen tutkijan puheisiin. Katri Saarikiven tutkimukset osoittavat empatian parantavan tiimityön tuloksia. Tali Sharotin tutkimukset ovat tehneet selväksi, ettei äly auta ihmistä muuttamaan mieltään uuden tiedon valossa.

Mitä vaahtokarkkeja syövät lapset kertovat onnistumisesta?

Tali Sharot puhuu vaahtokarkkikokeesta, jolla pyrittiin mittaamaan lasten itsekontrollia ja sen puutetta. Tutkimusta on usein tulkittu niin, että tiukkaan itsekontrolliin kyenneet lapset pärjäsivät myöhemmin elämässään parhaiten. Mutta onko totuus aivan näin yksinkertainen?

Haetaan nöyrää ja tunnollista vaikuttajaa

Suomalaiset työyhteisöt rekrytoivat usein turhan samankaltaisia työntekijöitä. Innostavat ja dynaamiset vaikuttajat eivät usein päädy niihin viestintätöihin, joissa he voisivat loistaa. Ihmisten erilaisia ominaisuuksia kunnioittava ja hyödyntävä työyhteisö menestyy paremmin.