
Miksi toinen opettaja on karismaattinen ja toista kiusataan?
On opettajia ja opettajia. Toiset saavat luokkansa toimimaan toivotulla tavalla kuin taikaiskusta, toisilta tämä taas ei onnistu millään. Miksi näin on?
On opettajia ja opettajia. Toiset saavat luokkansa toimimaan toivotulla tavalla kuin taikaiskusta, toisilta tämä taas ei onnistu millään. Miksi näin on?
Retoriikan kesäkoulun alkuun on aikaa pari yötä. Tunnelmat ovat innostuneen odottavat. Kahdeksas kesäkoulu on mahtava kattaus huippupuhujia ja kiehtovia aiheita.
Vaikuttaa voi sekä logiikkaan pohjaavilla, syvällisemmillä argumenteilla että tunteiseen vetoavilla, pinnallisemmilla argumenteilla. Argumentit kannattaa valita kohdeyleisö silmällä pitäen. Usein logiikkaan ja tunteisiin vetoavien argumenttien yhdistelmä toimii parhaiten.
Mitä hyötyä neurotieteistä voi olla vaikuttamispyrkimyksissä? Minkälaista valoa se on antanut yhteiskunnallisiin ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen? Entä miten neurotiede voi auttaa yksilöitä muuttamaan elämäänsä? Mitkä ovat neurotieteiden suurimmat kysymykset tällä hetkellä?
Vaikutamme ympärillämme oleviin ihmisiin jatkuvasti. Mutta kun pyrimme vaikuttamaan tietoisesti, emme välttämättä onnistu siinä, koska käytämme vääriä keinoja. Yksi hyvä keino on lähteä liikkeelle siitä, mistä ollaan samaa mieltä ja rakentaa mielipiteen muutosta sitä kautta.
Kun ihmiset kokevat voivansa kontrolloida asioita, aivojen mielihyväkeskus aktivoituu. Vastaavasti kokemus kontrollin puutteesta vaikuttaa päinvastaisesti. Mitä merkitystä tällä on siihen, kuinka teemme valintoja? Tai siihen, kuinka voimme vaikuttaa toisten ihmisten valintoihin?
Emme muista puheiden asiasisältöjä vaan niiden meissä herättämät tunnetilat. Niinpä vaikuttava ja mieleenjäävä esitys on sellainen, joka koskettaa meitä. Siksi liian paljon rationaalista ajattelua vaativa esitys ei vetoa tai vakuuta.
Vuoden 2019 Retoriikan kesäkoulu huipentuu kahden neurotieteen tutkijan puheisiin. Katri Saarikiven tutkimukset osoittavat empatian parantavan tiimityön tuloksia. Tali Sharotin tutkimukset ovat tehneet selväksi, ettei äly auta ihmistä muuttamaan mieltään uuden tiedon valossa.
Tali Sharot puhuu vaahtokarkkikokeesta, jolla pyrittiin mittaamaan lasten itsekontrollia ja sen puutetta. Tutkimusta on usein tulkittu niin, että tiukkaan itsekontrolliin kyenneet lapset pärjäsivät myöhemmin elämässään parhaiten. Mutta onko totuus aivan näin yksinkertainen?
Suomalaiset työyhteisöt rekrytoivat usein turhan samankaltaisia työntekijöitä. Innostavat ja dynaamiset vaikuttajat eivät usein päädy niihin viestintätöihin, joissa he voisivat loistaa. Ihmisten erilaisia ominaisuuksia kunnioittava ja hyödyntävä työyhteisö menestyy paremmin.
Kesäkauden avaus, älymystön kesäfestari, Retoriikan kesäkoulu ei ole pettänyt vielä koskaan. Älä koskaan ikinä muutu.
Jarmo E. Keskitalo