Muutosviestinnän voimasanat

Mitä kannattaa ainakin jättää sanomatta silloin, kun haluaa edistää muutosta? Liian usein keskitymme pikkuseikkoihin huomaamatta, että ydinviestimme samalla vahvistaa muutosvastarintaa.

Näen tämän tästä yritysten toimintakulttuurien muutosstrategioita. Sisältö on parhaimmillaan aivan briljanttia, peräti nerokasta.

Kuulen myös tämän tästä muutosstrategioiden lanseerauspuheita. Tapa viestiä on luvattoman usein aivan sekundalaatua verrattuna asiaan, josta puheessa halutaan kertoa.

Olenkin ottanut tavaksi pitää tukkimiehen kirjanpitoa sanoista, jotka toimivat päällisin puolin sisäsiistien puheiden antimotivaattoreina, eli laskevat halukkuutta lähteä mukaan toteuttamaan muutosta. Tässä niistä lyhyt kooste:

  • Pitää
  • Täytyy
  • On pakko

Lapset ovat mainioin esimerkki siitä, millainen viestintä edistää muutosta, ja millainen puolestaan saa aikaan muutosvastarintaa.

”Nyt pitää lähteä kotiin.”

”Nyt sinun täytyy tehdä läksyt.”

Lapsi saattaa vastata näihin neuvotteluyrityksellä: ”Onks pakko?”

Jos vastaan: ”on pakko”, lapsi parhaimmillaankin siirtyy alistuneena ja passivoituneena mahdollisimman hitaaseen ja vähäeleiseen ”pakon” suorittamiseen.

Toimimme aivan samoin aikuisina työelämässä.

”Meidän täytyy saada tämä suunnitelma nyt läpi.”

Kuinka usein sinä reagoit pitää-täytyy-on pakko -käskyyn innostuneen energisesti? Alkaako luovuutesi ja kekseliäisyytesi kuplia? Tästä huolimatta lähes aina muutospuheissa vilisee varsin paljon juuri näitä antimotivaattorisanoja.

Myönteisen toiminnan ehdottaminen pakotteen sijaan tekee välttämättömästä helpompaa ja keventää muutoskitkaa merkittävästi. Taustalla on täsmälleen sama asia, vain eri tapa ilmaista se:

”Nyt on aika lähteä kotiin. Mikä näistä on sinun takkisi? Haluatko kysyä Liisaa meille leikkimään huomenna?”

”Nyt kun teet läksyt, niin jää vielä vähän aikaa pelata. Missäs penaalisi on? Haluatko apua vai osaatko itse?”

Toisin kuin kuvittelemme, toiminnan muutoksesta neutraalisti ilmoittaminen uppoaa kohdeyleisöön paremmin kuin pakote: ”Päivästä XX lähtien toimimme näin.”

Ilmoituksen jälkeen huomio on hyvä suunnata kysymyksin niihin toiminnan osiin, joihin kuulija voi vaikuttaa.

”Tänään siivotaan. Haluatko mieluummin viedä roskat vai tyhjentää tiskikoneen?”

Bisnesguru Keith Cunningham on kiteyttänyt aikamme haasteen siitä, kuinka perusasioiden laittamisella kuntoon saa usein aikaan ihmeitä. Kun besserwisser-johtaja kertoo hänelle ”jo kuulleensa” luennon sisällön, Keith kysyy silmää iskien: ”Yes, but are you living it?”

Osaatko sinä jo viestiä sujuvasti ilman antimotivaattoreita?

Kommentoi Ohjeet

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä. Kommentoijilta vaaditaan sähköpostiosoite.