Ovatko ihmiset hyviä vai pahoja?

Ihmisten moraalinen luonto ajatellaan usein yksioikoiseksi: ihmisellä joko on joukko hyviä luonteenpiirteitä tai sitten hän on paha. Moraalipsykologian tutkimus ei tue tätä ajatusta. Tutkimusten mukaan harvoilla meistä on hyveitä, mutta harvoilla myöskään on suuria paheita.

Tarkoitus pyhittää keinot, koska minä olen viisas ja muut ovat tyhmiä

Ihmisen aivot ovat eteviä luomaan ajatteluharhoja. Kuvittelemme oman toimintamme olevan oikeutettua, annamme itsellemme erivapauksia ja näemme muiden virheet paremmin kuin omamme. Reflektoi omaa ajatteluasi, niin huomaat ajatteluharhasi helpommin ja kommunikoit vakuuttavammin.

Empatian vaarallisuudesta

Empatia eli myötätunto on välttämätöntä ihmisten kanssakäymiselle. Sillä voi kuitenkin olla myös haittavaikutuksia. Empatia yksinään ei riitä, vaan johtaja tarvitsee sen avuksi muitakin hyveitä.

Muinaisia oppeja muutoksesta

Antiikin filosofeja kiinnosti erityisesti, millaisin keinoin ihmisten ja yhteisöjen muutosta ohjataan moraaliseen suuntaan. Henkilökohtaisen kohtaamisen ja yksilöiden huomioimisen arvo tunnettiin jo silloin. Muutos ei synny itsestään, vaan hyveetkin kehittyvät harjoittelemalla.