”Kuinka luot puheella turvallisuutta” -teema on viime aikoina mietityttänyt minuakin. Lastensuojelun vapaaehtoistyö Skotlannin lasten kuulemisissa on haastanut miettimään, kuinka voin luoda turvallisuuden tunnetta ja näin mahdollistaa lasten aktiivista osallisuutta kuulemisissa.
Puhujakutsut ovat saajalleen iloinen asia, kertovathan ne luottamuksesta kutsuttavan asiantuntemukseen, vetovoimaan ja esiintymistaitoihin. Aika ajoin kritisoidaan kuitenkin kutsuja, joissa puhujan toivotaan esiintyvän ilman palkkiota. Saako puhujaa pyytää esiintymään ilmaiseksi?
Kaikki tutkijat eivät koe julkista asiantuntijaroolia itselleen luontevaksi. Silti tuskin löytyy tieteentekijää, joka ei toivoisi työnsä vaikuttavan ja herättävän kiinnostusta tiedeyhteisön piirissä tai laajemmin yhteiskunnassa.
Työelämään astuvien korkeakoulutettujen osaaminen ja taidot ovat puhuttaneet verkostoissani. Kiinnostavinta on ollut kuulla johtajien näkemyksiä siitä, mitä ei välttämättä listata työpaikkailmoituksiin – mutta rekrytoitavilta silti kovasti toivotaan. Seuraavassa lähemmin näistä!
Osassa suomalaisia yrityksiä tämä on todellisuutta. Kun työpaikka avataan, kaikki hakijat ovat suomalaisia Suomesta. Mikä ongelma se sitten on? Ei tietysti mikään, jos hyviä hakijoita riittää ja paikat saadaan täytettyä.
Enemmistö suomalaisista katsoo, että yritysjohtajat saisivat ottaa nykyistä enemmän kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Keskustelu ei kuitenkaan ole aivan helppoa, ja jos ei sano mitään, ei ole riskiä tulla ymmärretyksi väärin. Miten keskusteluun siis kannattaisi osallistua?
Ymmärrän taas paremmin omien korvieni ja immeisten välistä maailmaa. Tapahtumana kategoriaan ”Parhaita juttuja housut jalassa”, seurauksiltaan ”Parhaita juttuja housuin ja housuitta”.
Mikko Puttonen, Rytmi-instituutti
