Kaikki tutkijat eivät koe julkista asiantuntijaroolia itselleen luontevaksi. Silti tuskin löytyy tieteentekijää, joka ei toivoisi työnsä vaikuttavan ja herättävän kiinnostusta tiedeyhteisön piirissä tai laajemmin yhteiskunnassa. Esimerkiksi alakohtaisia eroja on myös siinä, miten helppoa tai vaikeaa tutkimusaiheita on saada esiin.
Tässä kirjoituksessa keskityn sparraamaan sellaisten tutkimushankkeiden viestintää, joiden tavoitteena on saada tutkimus läpi mediassa ja sitä kautta herättää esimerkiksi päättäjien huomio. Ohjeiden antamisen sijaan keskityn tällä kertaa viestinnän sudenkuoppiin. Näitä virheitä välttämällä pääsee jo pitkälle.
- Vältä julkistusajankohtaa, jolloin media on täynnä.
Tämän ennakointi ei aina ole mahdollista, sillä isot uutisaiheet valtaavat median usein yllättäen. Yrittää kannattaa silti. Kokemuksesta voin sanoa, että mediaan pyrkiminen silloin, kun hallitus lanseeraa tiukentuvia koronatoimia, on huono idea. Vastaavasti omaa aihetta kannattaa pyrkiä ajoittamaan ajankohtaan, jolloin teema on muutenkin esillä ja voisi herättää kiinnostusta. - Älä luota vain tiedotteen voimaan.
Tiedotteilla on edelleen paikkansa. Ei kuitenkaan kannata laskea sen varaan, että tiedotteen lähettäminen tarjoaisi näkyvyyttä tutkimuksen tuloksille. Hyvissä ajoin ennen tutkimuksen valmistumista kannattaa luoda kontakteja aiheesta kiinnostuneisiin toimittajiin ja pitää heidät informoituina. Julkistustilaisuuden järjestäminen ja siitä viestiminen (ennen ja jälkeen) on myös hyvä keino saada tutkimukselle huomiota. - Älä yritä kertoa kaikkea kerralla.
Tavallista on, että hankkeiden valmistuessa työryhmissä koetaan runsaudenpulaa. Olisi niin paljon kerrottavaa! Jotta läpi saa edes jotain, on syytä karsia ja kirkastaa viestiä. Päättäkää yhdessä, mihin keskusteluihin tutkimuksellanne yritätte osallistua. Eri suuntiin hapuileva avaus ei välttämättä osu oikein mihinkään. - Älä viesti tutkimuksesi tarpeista käsin, vaan ajattele median ja yleisön tarpeita.
Mikäli haluat median, päättäjät ja yleisön kuhisemaan tutkimuksen tulosten äärellä, asetu heidän asemaansa. Tämä tarkoittaa useiden eri asioiden huomioon ottamista. Missä kanavissa tavoitat ne kohderyhmät, joiden haluat erityisesti löytävän tutkimuksesi? Millainen on näiden ryhmien pohjatieto? Kuinka avata asiaa ja sen merkitystä heille tavalla, joka resonoi heidän työssään tai arjessaan? Millaisissa teemoissa yhteiskunnallista keskustelua nyt käydään tutkimuksesi tiimoilta? Kuinka voit parhaiten palvella omia kohderyhmiäsi, heidän tiedon tarpeitaan? - Älä jätä viestintäponnisteluja hankkeen loppukaarteeseen.
Mennyttä maailmaa on se, että tutkijat saavat monivuotisen rahoituksen, vetäytyvät tekemään työtään ja kertovat tuloksista vuosien kuluttua. Ainakin yhteiskuntatieteissä tavaksi on tullut joustava, pitkin hankkeiden kestoa tapahtuva viestintä. Strategisesti toteutettuna tämä auttaa luomaan hankkeelle sen tuloksista kiinnostuneiden toimittajien, päättäjien ja kansalaisten verkostoa. Hyvin tehdyt viestinnän pohjatyöt pitkin hanketta palkitsevat julkistuspäivänä.
Tutkitun tiedon merkitys ei ajassamme ole ainakaan vähentynyt. Siksi kannustankin kaikkia tutkimuksen piirissä työskenteleviä kollegiaaliseen toimintaan: annetaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vauhtia ja tukea muidenkin tutkimusta tekevien ja työstään viestivien arvokkaille, tärkeille ja kiinnostaville avauksille.