
Faktat kuntoon eleistä, ilmeistä ja voima-asennoista
Helsingin Sanomissa oli vastikään juttu, jossa konsultti ja kouluttaja Franz Schnider kertoi, millaisia virheitä suomalaiset tekevät elekielessä.
Helsingin Sanomissa oli vastikään juttu, jossa konsultti ja kouluttaja Franz Schnider kertoi, millaisia virheitä suomalaiset tekevät elekielessä.
”Post-truth”, eli totuuden jälkeisyys, lisättiin Oxford English Dictionaryyn jo jokin aika sitten. Se valittiin myös vuoden 2016 sanaksi.
Retoriikan kesäkoulussa Lepomäki puhuu siitä, kuinka koukeroista asiantuntijakieltä ja politiikan kieltä voidaan "suomentaa" niin, että kaikki ymmärtävät.
Organisaatioiden toiminnan läpinäkyvyydestä pitää nykyisin huolta etenkin sosiaalinen media. Sen sijaan kommunikaation ja viestinnän avoimuus edellyttää paljon enemmän taitoa kuin kuvittelemme.
Puhe on vaikuttamista, jonka vaikutus paljastuu puheen vastaanottajan vastauksessa tai reaktiossa. Silloin kuin vastausta ei ole, puhuja voi korkeintaan vain arvailla, mitä toinen ajattelee.
Kysymys on usein tehokkaampi vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen tapa kuin toteamus, sillä se aktivoi kuulijan, ikään kuin kysyjä heittäisi lasson tämän ympärille. Etenkin suomalainen vastaa, kun kysytään.
Kun teemana on vallan kieli, puhetaitoon perehtyneet suuntaavat usein katseensa ja älynsä poliitikkojen puheisiin.
Ensi-impression tekemiseen tarvitaan vain noin sekunnin kymmenesosa, eikä sitä voi enää tämän jälkeen helposti muuttaa.
Maailma on täyttynyt puheesta ja viestinnästä. Harva kaipaa yhtään lisää. Mitä enemmän kommunikaatiota välillämme risteilee, sitä haastavampaa on tehdä vaikutus kommunikoimalla.
Haastattelin vuonna 2004 taiteen ja politiikan moniottelija Claes Anderssonia politiikan kielestä Etsijä -lehteen. Vaikka aika paljon vettä on virrannut Pitkän sillan alta 13 vuodessa, Anderssonin huolenaiheet ovat yhä ajankohtaisia.
Jos haluat muuttaa maailmaa, Retoriikan kesäkoulussa opit miten.
Anssi Tuulenmäki, yli-innovaatioaktivisti