Tieteentekijöitä pidetään usein älykkäinä ja rationaalisina ihmisinä, joihin voi luottaa. Tieteilijät saattavat kuitenkin olla kokonaisuuden hahmottamisessa vielä tavallistakin ihmistä heikompia. Onneksi tieteeseen metodina voi kuitenkin pitkällä aikavälillä luottaa.
Totuus ei useinkaan jaksa kiinnostaa meitä. Tähän yleisinhimilliseen piirteeseen luottavat kaikki alhaiset toimijat. Seuraavassa esittelen neljä tapaa havaita tätä piirrettä hyödyntävä viestintä.
Paskapuhe on puhetta, jossa ainoastaan sanotun vaikutuksella kuulijaan on väliä, totuudella ei lainkaan. Päänsotkeminen puolestaan kääntää kuulijan maailman ylösalaisin puhujan tarkoitusperiä edistääkseen. Molemmat voivat manipuloida kuulijaa.
Se mitä sanotaan, on alisteinen sille, miten sanotaan. Nämä kaksi taas ovat alisteisia sille, kuka sanoo. Jos emme usko sanojaa, pyrimme löytämään hänen sanomisistaan puutteen, joka osoittaa epäilyksemme sanojaa kohtaan oikeaksi. Siksi puheen pitää vakuuttaa myös tunnetasolla.
John Yorke kertoo, miten tarinoita käytetään yritysmaailmassa ja miksi tarinoiden kannattaa perustua tositapahtumiin. Tarina on tavattoman tehokas työkalu. Niinpä tarinoiden käyttö yritysmaailmassa ja mainonnassa onkin yleistynyt viime aikoina valtavasti.
”Post-truth”, eli totuuden jälkeisyys, lisättiin Oxford English Dictionaryyn jo jokin aika sitten. Se valittiin myös vuoden 2016 sanaksi.
”Speaking truth to power” on ilmaus, jota käytetään usein erilaisissa kansalaisoikeuksia koskevissa yhteyksissä. Lause ei käänny oikein hyvin suomeksi. Alun…
Ammatikseen esiintyvien MUST-tapahtuma kesäisessä Hämeenlinnassa. Miksi löysin tämän vasta kuudentena vuonna?
Elina Koivumäki, Lexperience
