Mari K. Niemi kertoo, mitä on populistinen poliittinen viestintä ja miten se toimii ja tehoaa. Tunnettu politiikan kommentoija Mari K. Niemi on Vaasan yliopiston InnoLab -tutkimusalustan johtaja ja poliittisen viestinnän dosentti.
Mari K. Niemi avaa, mistä poliittisessa populismissa on kyse ja minkä tähden populismi tehoaa. Mitä populismista voidaan oppia?
Liioittelu voi olla oikeasti vaarallista. USA:n politiikassa niitetään nyt sitä viljaa, jota maaperään on kylvetty jo vuosikymmenien ajan.
Retoriikan kesäkoulu 2017 oli kiinnostavien ja innostavien puhujien juhlaa. Tapahtumasta kiinnostuvat joka vuosi myös median edustajat, eikä tämä vuosi tehnyt poikkeusta.
Helsingin Sanomissa oli vastikään juttu, jossa konsultti ja kouluttaja Franz Schnider kertoi, millaisia virheitä suomalaiset tekevät elekielessä.
”Post-truth”, eli totuuden jälkeisyys, lisättiin Oxford English Dictionaryyn jo jokin aika sitten. Se valittiin myös vuoden 2016 sanaksi.
Retoriikan kesäkoulussa Lepomäki puhuu siitä, kuinka koukeroista asiantuntijakieltä ja politiikan kieltä voidaan "suomentaa" niin, että kaikki ymmärtävät.
Organisaatioiden toiminnan läpinäkyvyydestä pitää nykyisin huolta etenkin sosiaalinen media. Sen sijaan kommunikaation ja viestinnän avoimuus edellyttää paljon enemmän taitoa kuin kuvittelemme.
Puhe on vaikuttamista, jonka vaikutus paljastuu puheen vastaanottajan vastauksessa tai reaktiossa. Silloin kuin vastausta ei ole, puhuja voi korkeintaan vain arvailla, mitä toinen ajattelee.
Kysymys on usein tehokkaampi vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen tapa kuin toteamus, sillä se aktivoi kuulijan, ikään kuin kysyjä heittäisi lasson tämän ympärille. Etenkin suomalainen vastaa, kun kysytään.
Ehdottamasti yksi älyllisimmistä, haastavimmista ja vielä viihdyttävimmistäkin tapahtumista missä olen saanut olla mukana.
Tiina Vahtokari, Hämeenlinnan kaupunki
