Valheita, julkeita valheita ja tilastoja

Mark Twain puhui aikanaan "valheista, julkeista valheista ja tilastoista". Asiantuntijuuden ja tilastojen varjolla on mahdollista esittää suoranaisia valheita.

Jos päätös on yksimielinen, jotakuta ei ole kuunneltu

Ihmiset eivät juuri koskaan ole kaikki samaa mieltä. Mikäli joku kanta kuulostaa yksimieliseltä, takana voi olla mielipiteiden vaientaminen tai ryhmäajattelu. Jos kritiikkiä ei automaattisesti löydy, sitä kannattaa etsiä.

Valehtelu ja todenpuhuminen ovat molemmat riskejä

Omaa näkökantaansa voi edistää puhumalla totta, valehtelemalla tai välttelemällä vastaamista. Mikään näistä strategioista ei ole riskitön. Jokaisessa on mahdollisuus, että se kääntyy puhujaa vastaan.

Empatian vaarallisuudesta

Empatia eli myötätunto on välttämätöntä ihmisten kanssakäymiselle. Sillä voi kuitenkin olla myös haittavaikutuksia. Empatia yksinään ei riitä, vaan johtaja tarvitsee sen avuksi muitakin hyveitä.

Kannattaako esittää olevansa muita parempi?

Ilmiselvä vastaus kysymykseen on: ei kannata. Mutta miksi ei? Harva haluaa avoimesti elvistellä omilla ansiollaan. Sen sijaan meille on tyypillisempää tehdä se huomaamattamme tai epäsuorasti. Tätä ihmisillä varsin yleistä piirrettä voidaan kutsua moraaliseksi patsasteluksi.

Muutos – mutta mihin suuntaan?

Ihmisillä on melkein aina tavalla tai toisella vääristynyt suhde uudistuksiin. Pitää kuitenkin kysyä, mitä muutoksella tai uudistuksella tarkoitetaan. Avoimen muutosviestinnän riski kannattaa joskus ottaa.

Susi!

Liioittelu voi olla oikeasti vaarallista. USA:n politiikassa niitetään nyt sitä viljaa, jota maaperään on kylvetty jo vuosikymmenien ajan.

Voiko viha tukea viestintää?

Viime kesänä ennen Retoriikan Kesäkoulua retoriikkakouluttaja Jay Heinrichs veti Hämeenlinnassa yhden päivän tehoseminaarin tehokkaasta viestinnästä. Hänen muistilistallaan ensimmäinen sääntö kuului…