
Milloin koet onnistuneesi puhujana?
Missä tilanteissa Mikko Hyppönen kokee onnistuneensa puhujana? Milloin hän tuntee epäonnistuneensa? Entä miten flipper ja huumori liittyvät tähän?
Missä tilanteissa Mikko Hyppönen kokee onnistuneensa puhujana? Milloin hän tuntee epäonnistuneensa? Entä miten flipper ja huumori liittyvät tähän?
Mitkä ovat Mikko Hyppösen vinkit puhujana kehittymiseen? Harjoittelu, eli tässä tapauksessa puheiden pitäminen, auttaa missä tahansa asiassa kehittymiseen. Puhujana kehittymiseen on olemassa myös toinen keino, jota ei välttämättä tule ajatelleeksi.
Mikä on puhujan tärkein tehtävä puhetta pitäessä? Ketkä kaksi puhujaa Mikko Hyppönen nostaa esille esimerkkeinä taitavista ja mielenkiintoisista puhujista? Mitä erityisosaamista heillä on?
Aitous ja arvojen mukainen viestintä ovat jo kauan olleet trendilistojen kärjessä. Niiden avulla voi herättää luottamusta ja vakuuttaa kuulijan, mutta miten se tehdään? Siihen tarvitset hiukan äänen rosoa.
Mitä Mikko Hyppönen pitää tärkeänä valmistautuessaan puhetilaisuuteen? Mitä puuduttavaan puhumiseen johtavaa virhettä hän ei koskaan tee? Entä mitä puhetilaisuutta hän on jännittänyt kaikkein eniten - ja miksi?
Mistä kumpuaa hyvänä puhujana tunnetun Mikko Hyppösen puhetaito? Entä mitä mieltä hän on suomalaisten puhetaidosta yleensä? Mikä yksittäinen asia suomalaisten puheissa harmittaa häntä kaikkein eniten?
Oikeudenkäynnit ovat tarinankerrontaa ja hyvä juristi on hyvä tarinankertoja. Juristit eivät kuitenkaan saa valehdella oikeudessa. Toden puhuminen onkin helppoa - uskottavan totuuden puhuminen ei. Siksi retorisilla taidoilla on merkitystä: ne ratkaisevat, oletko vanki vai vapaa.
Onnistunut muutosviestintä on ennen kaikkea vuorovaikutusta, jossa on tarkoitus saada aikaan yhteinen näkemys muutoksen tarpeesta ja perusteluista. Osallista siis rohkeasti yhteisösi mukaan keskusteluun jo varhaisessa vaiheessa. Anna heidän itse oivaltaa muutoksen tarve.
Se mitä sanotaan, on alisteinen sille, miten sanotaan. Nämä kaksi taas ovat alisteisia sille, kuka sanoo. Jos emme usko sanojaa, pyrimme löytämään hänen sanomisistaan puutteen, joka osoittaa epäilyksemme sanojaa kohtaan oikeaksi. Siksi puheen pitää vakuuttaa myös tunnetasolla.
Taitava vapaa puhuminen on aina ollut arvostettua. Harva pystyy siihen spontaanisti ja siksi vapaakin puhe kannattaa suunnitella ja harjoitella. On joitakin tilaisuuksia, joissa kokeneetkin johtajat tukeutuvat usein tekstiin ja paperiin. Silloin vapaalla puheella voi erottautua.
Ymmärrän taas paremmin omien korvieni ja immeisten välistä maailmaa. Tapahtumana kategoriaan ”Parhaita juttuja housut jalassa”, seurauksiltaan ”Parhaita juttuja housuin ja housuitta”.
Mikko Puttonen, Rytmi-instituutti