Vaikuta puhumatta

Vaikuttaminen ei tapahdu pelkästään puhumalla. Myös kuunteleminen on tärkeä vaikuttamistaito, jolla saat keskustelukumppanisi hyväksymään näkökantasi. Vaikuttava kuunteleminen ei kuitenkaan ole pelkkää passivista kuulemista.

Mieleeni on jättänyt pysyvän jäljen tiimivuorovaikutuksen harjoitus, jossa meidän viiden hengen tiimin keskustelua havainnoi yleisö. Meillä oli ratkaistavana ongelma ja keskusteluaika oli rajattu. Katsojat mm. laskivat meidän osallistujien puheenvuorojen lukumäärää sekä erilaisia keskustelun ilmapiiriin ja tehtävän edistämiseen liittyviä ilmaisuja. Keskusteluajan tultua täyteen kävimme palautekeskustelun, jonka purku aloitettiin käymällä läpi osallistujien määrällinen aktiivisuus eli kuka oli puhunut eniten.

Vaitikin voi vaikuttaa

Taisin itse olla tällaisena kohtalaisen aktiivisena keskustelijana käyttänyt eniten puheenvuoroja. Palaute alkoi kuitenkin hätkähdyttävästi yhden katsojista huomauttaessa ensimmäiseksi, että Krista (nimi muutettu) puhui “vain kerran” koko keskustelun aikana. Minulle tuli tämän kuulemisesta aluksi huono omatunto ja paha mieli. Olinko puhunut itse liikaa? Enkö ollut antanut Kristalle tilaa? Enkö huomioinut häntä tarpeeksi hyvin? Veinkö muilta keskustelussa liikaa tilaa?

Taitava ohjaajamme kiinnitti huomiomme olennaiseen seikkaan. Miten Krista ajoitti puheenvuoronsa? Mitä arvaisit? Tietenkin hän puhui viimeisenä juuri ennen ajan täyttymistä. Krista piti kokoavan puheenvuoron kaikista tiimin ajatuksenaluista ja esitti konkreettisen ehdotuksen, miten voisimme edetä. Koska aika oli lopussa, niin muut tyytyivät innokkaasti nyökkäämään eli käytännössä hyväksymään laadukkaan ja kaikkien toiveet huomioineen ehdotuksen.

Ohjaajamme kysyikin meiltä, kuka mahtoi olla keskustelun lopputuloksen kannalta vaikuttavin henkilö? Siinä samalla kelasin mielessäni läpi keskustelumme etenemistä ja Kristan tapaa osallistua. Hän ei ollut mitenkään erityisen vetäytyvä, haluton tai passiivinen. Mieleeni jäi hänen intensiivinen ja osallistuva olemuksensa, katsekontakti ja nyökkäykset hetkissä, joissa hän oli samaa mieltä.

Kuvittele, että kanssaihmisesi osaisivat ilmaista samanmielisyyttään olemalla hiljaa ja viemättä näin muiden aikaa vain siksi, että haluavat kuulla omaa ääntään. Krista ei siis puhunut, koska ei kokenut sille tarvetta. Hattua päästä. Hän oli lopputuloksen kannalta keskeinen vaikuttaja viiden hengen tiimissä, vaikka puhui työskentelyn aikana vain kerran. Osallistua voi muillakin tavoin.

Kuunteluprosessin perusteet

On harhaluulo, että täytyy osata puhua hyvin ollakseen erityisen vakuuttava tai vaikuttava. Vaikuttavassa viestinnässä on kyse paljon muustakin kuin suurista sanoista. Nonverbaalisen viestinnän täytyy tukea suusta pullahtavia sanahelmiä ja toisinaan omaa vetovoimaa ja vakuuttavuutta voi kasvattaa huomioimalla muut kysymyksellä ja kuuntelemalla sen jälkeen tarkasti, mitä sanottavaa muilla on.

Hyvän kuuntelijan ja keskustelijan (vaikuttajan) tunnistaa siitä, että kuultuaan vastauksen hän ei aloita minä-keskeistä monologia omista käsityksistään, vaan esittää jatkokysymyksiä ymmärtääkseen vielä paremmin toisten näkökulmia. Olet varmasti kuullut vertauksen kuulemisesta ja kuuntelusta. Kuuntelu on vaativa prosessi, joka vaatii keskittymistä. Kuunteluprosessin kuutta vaihetta on kuvattu mm. HURIER-mallilla:

  1. Hearing
  2. Understanding
  3. Remembering
  4. Interpreting
  5. Evaluating
  6. Responding

Kuuleminen (hearing) on vasta kuunteluprosessin ensiaskel ja muiden askelien vaativuuden vuoksi onkin aiheellista pohtia, voiko ihminen kuunnella ja tehdä samanaikaisesti jotain muuta keskittymistä vaativaa työtä. Jos kuuntelijan vastauksesta ei kuulu tulkinta ja arviointi eikä nonverbaalinen viestintä tue vastauksen sisältöä, voi kuuntelijan läsnäolosta ja välittämisestä tehdä negatiivisia tulkintoja. Samalla vaikuttamismahdollisuudet vähenevät.

Hiljaiset viestintätaidot kunniaan

Eniten kuunteluasi, eli mahdollisuuksiasi olla vaikuttava puhuja, kehittää hidastaminen. Ei kannata yrittää reagoida mahdollisimman nopeasti tai tehdä tulkintoja, kun toisen asia on vielä “kesken”. Laadukkaalla kuuntelulla vahvistat läsnäolosi vaikutelmaa ja teet itsestäsi pidetymmän keskustelijan. Kun sinusta pidetään, sinulla on enemmän vaikuttamismahdollisuuksia. Kuuntelu mahdollistaa myös johtopäätösten ja kokoavien puheenvuorojen pitämisen. Näitä puheenvuoroja pitävät henkilöt mielletään yleensä keskustelujen “johtajiksi”.

Jyväskylän yliopiston viestinnän lehtori Tarja Valkonen painotti Ylen haastattelussa (2017), että “on vaarallista lähteä arvottamaan erilaisia piirteitä tai ominaisuuksia ihmisissä. Se, että joku ei mielellään puhu tai esiinny suuna päänä, ei kerro mitään hänen viestintätaidoistaan. Se ei kerro siitä, että olisi erityisen heikot vuorovaikutus- tai esiintymistaidot.” Puhumattakin voi vaikuttaa ympärillään oleviin ihmisiin. Tämä kannattaa pitää mielessä ja harjoitella näitä hiljaisen vaikuttamisen taitoja. Pidä silmät auki, varo Kristaa!

Ilmoittaudu Retoriikan kesäkouluun

1 kommentti

  1. Hei Olli

    kiitos kirjoituksesta. Entäpä loppu – voisiko se olla “ole Krista”?

    Tervehtien

    Johanna

Kommentoi Ohjeet

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä. Kommentoijilta vaaditaan sähköpostiosoite.