Blogi

Muutos – mutta mihin suuntaan?

Ihmisillä on melkein aina tavalla tai toisella vääristynyt suhde uudistuksiin. Pitää kuitenkin kysyä, mitä muutoksella tai uudistuksella tarkoitetaan. Avoimen muutosviestinnän riski kannattaa joskus ottaa.

Onko kehonkielellä todella merkitystä?

Minkälainen merkitys kehonkielellä todella on esiintyjälle? Englantilainen kehonkielen kouluttaja Richard Newman kertoo valaisevia esimerkkejä tunnetuista johtajista. Vaaleissa vakuuttavan vaikutelman tekee se ehdokas, joka näyttää johtajalta.

Mitkä ovat yleisimmät kehonkielen virheet?

Richard Newman kertoo, mitä virheitä ihmiset yleisimmin tekevät kehonkielessään. Olemalla "oma itsesi" oletkin oikeastaan vain varjo itsestäsi. Ilmeettömyys puolestaan jättää ihmiset epävarmuuteen.

Tervetuloa remmiin, Mikko!

Retoriikan kesäkoulun tiimi vahvistuu Mikko Puttosella, joka on tapahtuma-alan taitaja ja Viitasaaren lahja Suomen viestintäkentälle. Mikko on nimetty Retoriikan kesäkoulun laitoshuoltaja-vahtimestariksi.

Mikä tekee ihmisestä karismaattisen?

Richard Newman kertoo, mikä tekee ihmisestä karismaattisen. Yksittäisissä sanoissa ei ole karismaa, eivätkä tyylikäs kampaus tai vaatteet tee kenestäkään karismaattista. Ihminen on vain sitä, minkä onnistuu kommunikoimaan muille.

Muutosviestinnän voimasanat

Muutosviestintäsi ei voi onnistua, jos ydinviestisi vahvistaa muutosvastarintaa. Myönteisen toiminnan ehdottaminen pakotteen sijaan tekee välttämättömästä helpompaa ja keventää muutoskitkaa merkittävästi. Jätä antimotivaattorit pois puheestasi, jotta viestisi tukee muutosta.

Miksi puoluepolitiikka ei kiinnosta ihmisiä?

Mitä politiikan kentällä on tapahtumassa nyt, kun puolueet menettävät suosiotaan? Kuinka poliitikko tekee itsestään kiinnostavan tässä uudessa tilanteessa? Vastauksia antaa Retoriikan kesäkoulun 2018 puhuja Mari K. Niemi.

Muinaisia oppeja muutoksesta

Antiikin filosofeja kiinnosti erityisesti, millaisin keinoin ihmisten ja yhteisöjen muutosta ohjataan moraaliseen suuntaan. Henkilökohtaisen kohtaamisen ja yksilöiden huomioimisen arvo tunnettiin jo silloin. Muutos ei synny itsestään, vaan hyveetkin kehittyvät harjoittelemalla.