Saamme kosketuksen kokemuspiiriämme suurempiin ilmiöihin tarinoiden kautta. Aikalaistemme joskus tosi värittömiä bisnestarinoita kerrotaan erilaisissa seminaareissa ja tilaisuuksissa. Jääkiekkotermein: ”Siinä on paikka, miksi et lauo?” Kun saat tilaisuuden kertoa tarinaanne, jota muut sitten kertoisivat eteenpäin, miksi sinun showsi on silkkaa numeronmurskausta?
Retoriikkaguru Juhana Torkki on sanonut, että useiden yritysten nettisivujen Our Storyt ovat kuin jossain kokoushuoneessa väännettyjä. Samaa mieltä. Tarinankerrontaa ei yksinkertaisesti ole.
Missä yritysten tarina sitten toteutuu?
Oleellista on tutkia sitä dialogia, jota yritys käy muun maailman kanssa. Bisneksessä syntyy jatkuvasti erinomaisia asiakastarinoita. Ne ovat ilmaistavissa caseina ja referensseinä, joissa viestitään yhteistyön tavoitteista ja tuloksista. Kuvin, videoin, sanoin ja numeroin.
Sitten alkaa dialogi. Vai alkaako? Hiljattain Mikael Jungner siteerasi Twitterissä, että brändissä on kyse tarinasta, jota ihmiset kertovat toisilleen. Ei siis siitä tarinasta, jota kerrotaan itse.
Tuottavuus syntyy ihmisten välisessä yhteistyössä, joten Our storyjen tulisi ilmentää yhteistyötaitojen potentiaalia. Yhteistyön ansiosta tarina on aina meitä itseämme suurempi. 1 + 1 = 3.
Viestinnän, valmennuksen ja sisältömarkkinoinnin ammateissa tiedetään, että sanataide vuosisatojen takaa saattaa olla työmme kannalta ajankohtaisempaa asiaa kuin uskommekaan. Työmme tarkoitus on vaikuttaa ihmisiin.
Olemme joissakin tilanteissa liikaa kiinni prosesseissa ja rakenteissa, vaikka kannattaisi mieluummin lukea Waltaria ymmärtääkseen ihmisen toimintaa. Taiteilijat kautta aikojen ovat tulkinneet ihmisyyttä syvällisesti.
Dostojevskin vankilaelämän kuvauksia tutkimalla voi ymmärtää vallankäyttöä. Samankaltaiset pelkojohtamisen mekanismit pätevät työelämässä vielä tänäkin päivänä.
Molièren satiireissa kuvataan ihmisten heikkouksia kuten saituruutta, nousukasmaisuutta ja sievistelyä. Kuvaus 1600-luvulta on ihan tätä päivää, ovathan ihmisen liskoaivot vuosituhansia vanhat.
Kirjallisuuden oppeja voisi hyödyntää erilaisten persoonien johtamisessa esimerkiksi panostamalla dialogiin, joka karsii pelkoja tai fokusoimalla märehtimisen asemesta ihmisten vahvuuksien kehittämiseen. Yhteiskuntamme rakenteet 2020-luvulle tultaessa ovat paukkuneet ja aikamme älymystö vertaa ajankuvamme yrittäjiä mytologiataruston Feeniks-lintuun, joka nousee tuhkasta. Se ei ole sattumaa. Rohkeat ajattelijat uskaltavat seistä jättiläisten harteilla ja vaikuttaa toisten tunteisiin osuvilla ja tutuilla ilmaisuilla.
Bisneksen kannalta paras tarinankertoja on asiakas, joka on tullut kosketetuksi, vahvistaa Juhana Torkki. Juhana myös oivalluttaa, että koko tietoisuutemme on pakkautunut päässämme tarinoiksi.
Kognitiivisen psykologian mukaan työmuistissa tapahtuva tiedon käsittely ja taltiointi on luonteeltaan lyhytaikaista. Tietoa katoaa muutamissa sekunneissa. Säilömuistiin tieto jää vain, jos sitä käsittelee aktiivisesti esim. kertaa sitä, tai siitä syntyvä tunnekokemus on vahva.
Meillä kaikilla on tarinamme. Ne pitää vain kaivaa esiin ja muistella. Tarinassa saa olla pettymyksiä, takaiskuja ja virheitä. Epäaitous ja kiiltokuvamaisuus eivät kiinnosta.
Menneisyys on koulu. Tulevaisuus tehdään tänään. Itsestämme. Yrityksestämme. Yhteistyöstämme. Millä poljennolla kommunikoimme? Tarina on kieli, jolla puhutaan ihminen ihmiselle.