Kairos on yksi kreikan kielen parhaista lahjoista puhujille. Se tarkoittaa oikeaa hetkeä, otollista ajankohtaa tai oikea-aikaisuutta. Kairos on tietty kellonlyömä tai ajankohta, jolloin on hyvä hetki ottaa jokin tietty asia esille.
Kairoksen jokainen meistä on oppinut jo lapsena. Jos vanhemmat olivat väsyneitä ja nälkäisiä raskaan työpäivän jälkeen, heiltä ei kannattanut pyytää jäätelöä. Oli parempi odottaa, kun isä tai äiti oli syönyt ja päässyt hengähtämään sohvalle. Vasta silloin kannatti kysyä, saako ottaa jäätelöä pakastimesta.
Ajankohdan väärä valinta voi kaataa koko viestin, ja vuorostaan oikea kairos moninkertaistaa viestin vaikutuksen. Jos esimerkiksi haluat nostaa esille tärkeän hyväntekeväisyysteeman, et voi tehdä sitä samaan aikaan kuin televisiosta tulee Nenäpäivä. Oma viestisi jää jalkoihin, ja kaiken lisäksi näytät pelkältä peesaajalta, joka yrittää hyötyä tunnetusta brändistä.
Oikea ajankohta hyväntekeväisyskampanjalle on pikemminkin tilanne, jossa aiheeseen liittyvä teema on muutenkin yhteiskunnan agendalla. Juuri siksi Pelastusarmeijan patakeräykset ovat joulun aikaan, koska lahjat ja anteliaisuus ovat pinnalla.
Joissain tilanteissa oikea aikaikkuna on kapeampi kuin toisissa. Jos esimerkiksi tehtäviisi kuuluu kommentoida ajankohtaisia aiheita, se pitää tehdä samana päivänä tai viimeistään kolmen vuorokauden sisällä. Sen sijaan jos kirjoitat asiasta vasta seuraavalla viikolla, sinulla pitää olla vähintäänkin jotain uutta ja ratkaisevaa tietoa, tai muuten olet myöhässä. Ajankohtaiskolumni ei missään nimessä voi kommentoida toissaviikon uutista.
Sen sijaan vaaleissa kairos kestää useamman kuukauden. Se alkaa siitä hetkestä, kun poliitikko kertoo olevansa ehdolla, ja kairos tiivistyy entisestään, kun poliitikko saa tietoonsa ehdokasnumeron. Mainonta kuumentuu edelleen viimeisen kuukauden aikana ennen vaaleja, ja lopulta kairos umpeutuu silmänräpäyksessä, kun vaalihuoneistot sulkeutuvat vaalipäivänä kello 20. Kaikkien mielestä on noloa, jos vaalimainoksia jaetaan vielä vaalipäivän jälkeen.
Harkitse kairos aina tarkasti, sillä hyväkään sisältö ei riitä, jos ajoitus menee pieleen. Jos puhuja rikkoo kairosta, hän vaikuttaa harkitsemattomalta ja jopa tollolta. Yleensä puhe menee silloin ohi maalinsa, eikä kukaan muista puheen sisältöä vaan vain väärän ajoituksen.
Ilmiö on tismalleen sama kuin jos näyttelijä tulisi lavalle etuajassa tai aivan liian myöhässä. Väärä kairos, väärä lopputulos.