Kukaan ei halua jäädä kiinni siitä, että puhuu puuta heinää. Kiusallista on myös havaita, että sitaatin lähde ei kestäkään lähempää tarkastelua. Siksi puhuja tarvitsee faktojen tarkistamista ja lähdekritiikkiä.
Mark Twain puhui aikanaan "valheista, julkeista valheista ja tilastoista". Asiantuntijuuden ja tilastojen varjolla on mahdollista esittää suoranaisia valheita.
Kun faktaperusteista argumenttia ei uskota, se ärsyttää helposti. Syitä on useita. Faktapohjaisuus on vain yksi vaikuttamisen keino. Meillä on taipumus pitää tiukasti kiinni maailmankuvastamme. Lisäksi älyllä ei neurotasolla ole mitään tekemistä tunteidemme ja tekojemme kanssa.
Vaikutamme ympärillämme oleviin ihmisiin jatkuvasti. Mutta kun pyrimme vaikuttamaan tietoisesti, emme välttämättä onnistu siinä, koska käytämme vääriä keinoja. Yksi hyvä keino on lähteä liikkeelle siitä, mistä ollaan samaa mieltä ja rakentaa mielipiteen muutosta sitä kautta.
Vuoden 2019 Retoriikan kesäkoulu huipentuu kahden neurotieteen tutkijan puheisiin. Katri Saarikiven tutkimukset osoittavat empatian parantavan tiimityön tuloksia. Tali Sharotin tutkimukset ovat tehneet selväksi, ettei äly auta ihmistä muuttamaan mieltään uuden tiedon valossa.
Päivä Retoriikan kesäkoulussa vastaa Suomen Kuvalehden vuosikertaa. Seminaari pitäisi saada pakolliseksi kaikille päättäjille.
Liisa-Maria Patjas, Helmi Liiketalousopisto
