Kukaan ei halua jäädä kiinni siitä, että puhuu puuta heinää. Kiusallista on myös havaita, että sitaatin lähde ei kestäkään lähempää tarkastelua. Siksi puhuja tarvitsee faktojen tarkistamista ja lähdekritiikkiä.
Populaarikulttuuriin iskostui ilmaisu ”kuka vartioi vartijoita” viimeistään Zack Snyderin ohjaaman The Watchmen (2009) -elokuvan myötä. Elokuva pohjaa Dave Gibbonsin ja Alan Mooren samannimiseen kulttisarjakuvaan, joskin jälkimmäinen tekijä ei halunnut nimeään mainittavan elokuvan yhteydessä.
Ilmaisua varmasti tulkitaan monella tavalla. Kuinka moni kuitenkaan tietää, että kyseinen lause on peräisin roomalaiselta satiristilta Juvenalikselta (n. 60 – n. 130 jaa.)? Se löytyy hänen erittäin misogyynisenä pidetystä kuudennesta, roomalaisia naisia käsitelleestä satiiristaan. Teoksessa Juvenalis perustelee sitä, miksi miehen ei kannata mennä naimisiin. Syy on se, että naiset ovat Juvenaliksen käsityksen mukaan täysin moraalittomia. Kohta, jossa quis custodiet ipsos custode –kysymys esitetään, on pohdinta siitä, voiko vaimoa jättää yksin kotiin, edes vartioituna, sillä kuka vartioi vartioita.
Mistä tiedän tämän? Olen tarkastanut sen kahdesta lähteestä, tai tässä tapauksessa kolmesta.
Ensimmäisen kerran kuulin tämän BBC:n podcastin Natalie Haynes Stands Up for the Classicsin Juvenalista käsittelevästä jaksosta. Jaksossa sarjaa juontava myyttien tutkija, kirjailija ja tietokirjailija Natalie Haynes keskusteli professori Llewelyn Morganin kanssa ja Haynes sanoi: ”Quis custodiet ipsos custode […] –lainausta käyttää aina todella vakavalla naamalla joku, joka haluaa puhua kansalaisvapauksista. Ja vaikka olisinkin heidän kanssaan samaa mieltä, mielestäni on aina tärkeää pitää mielessä, että tämä lause ei tule poliittisen teorian tutkijalta. Se ei ole Aristoteleelta. Se ei ole Platonilta. Se on Juvenalikselta, joka puhuu siitä, miten on mahdotonta estää ’huoramaista vaimoasi’ makaamasta sen miehen kanssa, jonka olet palkannut estämään häntä makaamasta ystäviesi kanssa.”
Tämä väite, vaikka toki luotan Haynesiin asiantuntijana, on sen verran kiinnostava, että se on hauska tarkastaa. Merriam-Webster antaa Juvenaliksen lainauksen alkuperäksi. Ja kun hetken hakee Juvenaliksen käännöksiä, kohta löytyy todellakin kuudennesta satiirista:
I know well the advice and warnings of my old friends: “Put on a lock and keep your wife indoors.” Yes, and who will ward the warders? They get paid in kind for holding their tongues as to their young lady’s escapades; participation seals their lips. The wily wife arranges accordingly, and begins with them. . . .
Samoin se löytyy alkukielisestä versiosta. Tosin ruosteisella koululatinalla siitä on itse vaikea ottaa selkoa.
* * *
Olen ollut mukana suomalaisen faktantarkistuspalvelu Faktabaarin toiminnassa vuodesta 2017. Faktabaari toimii vapaaehtoisvoimin sekä erilaisten projektirahoitusten turvin. Ajassamme faktojen tarkistaminen ei voisi olla tärkeämpää. Internet on jo muuttanut informaation saatavuuden täysin – sekä ennen kaikkea tehnyt sen tuotannosta erittäin halpaa. Nyt tekoälyn sammon lailla tahkoamien jyvien seassa on tuhottomasti akanoita.
Faktantarkistaminen vie aikaa ja vaatii resursseja. Yksinkertaisimmillaan se on kuitenkin sitä, että pysähtyy näkemänsä väitteen ääreen ja kysyy olennaiset ensimmäiset kysymykset:
- Mistä syystä reagoin tähän?
- Olenko hyväksymässä tämän vain, koska olen samaa mieltä tai koen asian olevan tärkeä?
- Onko esitetty asia liian hyvä ollakseen totta?
Olet alkanut kaivaa faktaa esiin informaation hötteiköstä.
Aina ei ole aikaa eikä mahdollisuutta tarkistaa asiaa. Toivottavaa silti olisi, että viestinnän parissa työskenteleviltä löytyisi niitä hieman enemmän. Vastuu hyvästä, luotettavasta informaatiosta on meillä kaikilla. Tarkistaminen etenee tästä siten, että ensin tarkistetaan tiedon lähde: Kuka tämän on väittänyt, missä ja kuka sen on välittänyt? Vaikuttaako sivusto aidolta vai väärennetyltä? Löytyykö tämä sama asia muista, vähintään kahdesta, riippumattomasta ja luotettavasta lähteestä?
Faktantarkistukseen löytyy runsaasti ohjeita ja myös kansainvälistä kiitosta saaneita oppaita FaktabaariEDU:sta.
* * *
Toisinaan kysytään, kuka valvoo faktantarkistajia. Ja kyllä, valefaktantarkistajia ilmenee aina silloin tällöin. Kuka tahansa saattaa väittää oikovansa faktoja. Faktantarkistajilla on kuitenkin oma ammatillinen koodistonsa. Sitä ylläpitää Pointer-instituutin alainen IFCN eli International Fact-Checking Network, jonka perustajajäseniin Faktabaari kuuluu. Kansainväliset faktantarkistajat arvioivat toinen toistensa toimintaa ja antavat sertifikaatin.
Faktantarkistus ei tietenkään ole täysin varmaa toimintaa, eikä se siihen pyrikään. Tavoitteena on riittävän hyvä, luotettavampi informaatio. Seulan läpi saattaa toisinaan kenellä vain päästä vääriä käsityksiä. Tärkeintä kuitenkin on, että jyviä sentään on lopulta ainakin enemmän kuin akanoita.
Faktabaarin kymmenvuotisjuhlan yhteydessä perustettiin Fakta-säätiö tukemaan toimintaa. Perusrahoitus tähän tuli kahdesta palkinnosta, jotka Faktabaari sai viime vuonna: Tiedon julkistamisen valtionpalkinnon sekä Alfred Kordelinin Säätiön palkinnon. Tavoitteena on tuoda Suomeen vihdoin vakaasti toimiva, riippumaton faktantarkistustoimisto.
Mikäli haluat tukea Faktabaaria ja suomalaisen faktantarkistuksen kehittämistä, se onnistuu täällä.