Mikä on ohivastaus ja miksi sitä tarvitaan?

Joskus on pakko käyttää ohivastausta. Se on tekniikka, jossa tietoisesti jätät vastaamatta sinulle esitettyyn kysymykseen ja vastaat johonkin muuhun. Ohivastaus on monesti viisas retorinen keino.

Katsotaanpa muutama tilanne, joissa ohivastaus on välttämätön taito.

Käyttötilanne I: laki estää sanomasta mitään

Ohivastaus on tarpeen silloin, kun et saa kommentoida jotain asiaa. Kuvitellaanpa vaikka, että olet viestintäpäällikkö, jolta kysytään toimitusjohtajan sairauslomasta. Et tietenkään saa kertoa mitään toisen terveysasioista, joten joudut käyttämään ohivastauksia. Ne eivät vastaa itse kysymykseen, vaan ne menevät tarkoituksellisesti hieman sivuun.

Vaihtoehtosi ovat tämän tapaisia:

– Emppu Esimerkki osaa parhaiten itse vastata tällaisiin kysymyksiin.

– Emppu on meille kaikille tärkeä ihminen, mutta en tietenkään voi puhua toisten terveysasioista.

– Minulla ei luonnollisestikaan ole tietoa toisten terveysasioista, mutta Emppu varmastikin itse palaa asiaan.

Käyttötilanne II: ladattu kysymys

Vastaava tilanne syntyy, jos joku kysyy sinulta ladatun kysymyksen. Ladatussa kysymyksessä on negatiivinen tai väärä taustaoletus, eikä kysymykseen voi sen takia vastata kirjaimellisesti. Ladattu kysymys voi esimerkiksi olla “miksi yrityksenne on niin kamala työpaikka?”

Tähän voi vastata ohivastauksilla, jotka menevät tarkoituksellisesti hieman sivuun ladatun kysymyksen kohteesta:

– Työpaikkamme ilmapiiri on erinomainen, ja siitä todistavat useat henkilötyytyväisyystutkimukset. Voin lähettää sinulle uusimman kyselyn tulokset.

– Meille on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset viihtyvät meillä. Työpaikallamme on paljon lisäetuja ja työnantajan tarjoamia liikuntamahdollisuuksia.

– Meillä on erinomainen ilmapiiri. Puutumme mahdollisiin epäkohtiin välittömästi, ja meillä on kannustinjärjestelmä oman työn ja roolien kehittämiseen.

Käyttötilanne III: kysyjä hakee jotain muuta kuin kysymäänsä asiaa

Me jokainen käytämme ohivastaamista silloin, kun ennakoimme kysyjän tarvetta. Emme siis vastaa kysymykseen, vaan vastaamme ikään kuin sen seuraavaan vaiheeseen. Ohivastaukset ovat arjessa tarpeen:

– Äiti, missä mun legot on?
– Kulta nyt sä et ehdi leikkiä, kun pitää lähteä lääkärille.

– Hei moneltako meidän pitikään olla lentokentällä?
– Apua me ollaan myöhässä!

* * *

Jotkut käyttävät ohivastaamisessa vakiovastausta “en kommentoi”, mutta itse en suosittele sitä. “En kommentoi” on tyly ja yksisanainen. Jos käytät sitä, menetät mahdollisuuden rakentavampaan viestintään ja oman viestisi esilletuomiseen. Lisäksi toimittaja pääsee kertomaan jutussaan, että “Katleena Kortesuo ei suostunut kommentoimaan”. Se näyttää lehtijutussa tosi pahalta. Niinpä joissain tilanteissa on parempi antaa ohivastaus kuin olla kommentoimatta kokonaan.

Ohivastausta kannattaa käyttää vain pakkotilanteessa. Se on vasta toissijainen keino silloin, kun varsinaiseen kysymykseen vastaaminen on mahdotonta.

Tällainen ohivastaaminen nimittäin ei näytä hyvältä:

– Kuka on johtajanne?
– Se ei ole tärkeää, vaan tärkeää on team spirit ja hyvä pöhinä!

Ilmoittaudu Retoriikan kesäkouluun


Katleena Kortesuo

Olen Retoriikan kesäkoulun apulaisrehtori, joka kykenee korvaamaan unohtamansa spiikit varsin sulavasti ja lähes huomaamattomasti. Ammatikseni koulutan kriisiviestintää, pidän puheenvuoroja ja rustaan tietokirjoja. Muuna aikana olen partiolainen, viikinkimiekkailija, pakohuoneaddikti ja keskiaikaharrastaja. Oma blogini on osoitteessa www.eioototta.fi.

Kommentoi Ohjeet

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä. Kommentoijilta vaaditaan sähköpostiosoite.