Jokainen puhuja toivoo, että yleisö muistaisi jälkikäteen, mistä puheessa olikaan kyse. Että kuulija kertoisi vaikka kahvipöydässä sinulta kuulemansa faktan, ja muistaisi puheesi pääkohtia vielä viikon päästäkin. Jotta näin kävisi, on hyvä tietää muutamia perusasioita muistista.
Työmuisti ja pitkäaikainen muisti
Ihmisellä on lyhytaikaista eli työmuistia ja pitkäaikaista ”säiliömuistia”.
Työmuistia voi ajatella lamppuna, joka valaisee sillä hetkellä tarvittavia asioita. Työmuistilla on rajat. Lampun valokeilassa voi kerrallaan olla vain kourallinen asioita – usein sanotaan, että kolmesta viiteen. Eli jos kaupasta pitää tuoda kahvipaketti, kiivejä, leipä ja munia, ne on ehkä mahdollista muistaa ilman kauppalistaa. Tai sitten unohtaa kiivit.
Säiliömuistissa jemmataan itselle merkityksellisiä asioita pidemmän aikaa. Sen kapasiteetilla ei ole samanlaisia rajoituksia kuin työmuistilla, ja jotkut onnistuvatkin treenaamaan pitkäaikaisen muistinsa uskomattoman tehokkaaksi.
Työmuistin ja pitkäaikaisen muistin välillä tapahtuu kahden suuntaista liikettä.
Oppiessa asioita siirtyy työmuistista pitkäaikaiseen muistiin. Muistaminen on päinvastaista, siinä noudetaan pitkäaikaispuolelta asioita työmuistin valokeilaan.
Parhaiten muistiin painuvat asiat
- joita pidämme merkityksellisenä
- joihin liittyy tunnekokemus
- joihin törmäämme usein tai joita toistamme.
Seuraavaksi viisi neuvoa muistiystävälliselle puhujalle.
Älä pistä työmuistia koville
Muistamme työmuistin rajat: 3-5 asiaa pysyy kuulijallasi vielä mielen päällä. Tämä liittyy varsinkin esityksen rakenteeseen.
Esityksessä on hyvä olla muutama toisistaan erottuva jakso, joista muodostuu sille selkeä rakenne. Esimerkiksi ”Kymmenen faktaa siitä ja siitä” on liikaa hahmotettavaksi, kohdat 6-9 ovat jo yhtä puuroa. Jos kourallinen pääkohtia on aiheellesi liian vähän, suhtaudu niihin pääargumentteina tai yläotsikoina.
Näiden oppien valossa Alexander Stubbilla oli pointti. Vaikka entistä pääministeriä aikanaan parjattiinkin kolmesta pointista, muistin kannalta se ei ole ollenkaan huono ajatus.
Kevennät työmuistin kuormaa myös pitämällä diat selkeinä ja vähentämällä visuaalista hälyä. Samasta syystä taustalla vilisevä viestiseinä ei ole muistamisen kannalta suositeltava.
Mieti alku ja loppu huolella
Ensimmäinen ja viimeisin jäävät mieleen. Moni muistaa ensimmäisen päivänsä oikeissa töissä. Senkin muistaa, jos joku on tokaissut viime viikolla palaverissa jotakin tökeröä. Mutta on aivan tavallista, että välissä voi olla 15 vuoden työputki, jonka sisällöstä on vain hailakoita muistikuvia.
Myös yleisö muistaa kertomastasi parhaiten aloituksen ja lopetuksen. Hyödynnä tätä laittamalla tärkeät asiat alkuun ja loppuun. Jos valmistelu on jäänyt viime tinkaan, niin mieti kunnolla ainakin ensimmäiset ja viimeiset sanat.
Jos joskus jätät ääniviestin, jossa annat puhelinnumerosi, luettele numero aivan viimeiseksi. Jo loppuheitto ”Selvä, palaillaan astialle” voi sotkea pasmat niin, että viestin vastaanottaja joutuu kuuntelemaan viestin kahteen kertaan.
Poikkeus jää mieleen
Meillä on tapana muistaa ainutlaatuiset asiat.
Muistan edelleen, kuinka viisi vuotta sitten näkemäni puhuja esiintyi lavalla sukkasiltaan.
Bill Gates aloitti puheensa malarian ehkäisystä vapauttamalla lavalla lasipurkista ilmaan satoja hyttysiä.
En sano, että sinun pitää tehdä seminaarissa uskomattomia tempauksia, mutta mieti puheeseesi ainakin yksi kohta, joka jää varmasti kuulijan mieleen. Amerikkalainen viestintäkonsultti Nancy Duarte kutsuu hetkeä nimellä ”S.T.A.R.-moment, Something They’ll Always Remember”.
Tähtihetki voi olla vaikkapa ällistyttävä fakta, yleisen harhaluulon kumoaminen tai tunteita herättävä tarina.
Hyödynnä tätä myös yksityiselämässä. Jos haluat varmistaa, että vaikkapa juhlasta jää vahva muisto, luo sille muistijälki tekemällä päivästä oikein erityinen.
Liitä uusi vanhaan tuttuun
Pitkäaikaisen muistin asiat järjestäytyvät samanlaisten asioiden läheisyyteen. Esimerkiksi kun syksyllä kuulin työkaverilta uudesta hittireseptistä, satokausikalenterin kesäkurpitsalasagnesta, yhdistin sen tietysti mielessäni takavuosien somehittiin, avokadopastaan.
On tehokasta herätellä muistin säikeitä kysymällä yleisöltä ennen varsinaista puhetta, mitä he tietävät asiasta ennestään.
Erityisen virkistävää muistille on yhdistelmä tuttu ja yllättävä.
Kesäkurpitsalasagneen tarvitaan vain neljää ainesta, voitteko kuvitella?!
Hyödynnä kielikuvia
Kielikuvat ja vertaukset ovat puhujan tehokeinoja. Niitä ei tarvitse tiristää väkisin, koska käytämme niitä aivan luonnostaan.
Mutta varoitan: älä tyydy kliseisiin, kuten että joku on uusi musta tai kauheeta kun työpaikalla ollaan siiloissa ja meillä muuten on asiakas keskiössä.
Keksi sen sijaan oivaltavia kielikuvia. Vertaus tai metafora voi avata asiaa hämmästyttävän hyvin.
”ADHD on kuin olisi Ferrarin moottori, mutta polkupyörän jarrut.” – Dr Edward Hallowell
”Higgsin hiukkanen on vaikea löytää, se on kuin yrittäisit kuulla kuiskauksen keskellä Nascar-rallia.” – Fyysikko Brian Greene
”Yhteinen verkkopalveluratkaisu on kuin kirjahylly, jossa hyllyt ovat samanlaisia, mutta johon jokainen organisaatio valitsee sopivat kirjat.” – Viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm, Varsinais-Suomen maakuntauudistus Kimpassa-Allihopa
Siinä olikin jo viisi pointtia, vaikka kolme olisi ollut ehkä parempi. Vai mitä mieltä olet?
- Älä pistä työmuistia koville
- Mieti alku ja loppu huolella
- Poikkeus jää mieleen
- Liitä uusi vanhaan tuttuun
- Hyödynnä kielikuvia
Kun pidät puheen tai esityksen, yritä huomioida yleisön muistin rajat.
Sinun ei ole mahdollista kaataa yleisölle koko asiantuntemustasi. Mutta kun kerrot asiat kiinnostavalla ja muistiystävällisellä tavalla, painat jäljen kuulijan muistiin.