Kuinka tulevaisuus tehdään?
Retoriikan kesäkoulusta on muodostunut vuosien aikana portti kesään. Linnut visertävät Vanajaveden rantapuissa, ruoho vihertää ja aurinko paistaa, kun Verkatehdas kokoaa vaikuttamisen ammattilaiset yhteen.
Blogi
Scarlett O’Hara ei ole pinnallinen heitukka vaan resilienssin mestari
Tuulen viemää -elokuvan päähenkilöä Scarlett O'Haraa pidetään usein pinnallisena ja itsekkäänä. Hän on kuitenkin erittäin resilientti hahmo, jolta voi oppia paljon hyviä toimintatapoja vastoinkäymisiä varten.
Ovatko ihmiset hyviä vai pahoja?
Ihmisten moraalinen luonto ajatellaan usein yksioikoiseksi: ihmisellä joko on joukko hyviä luonteenpiirteitä tai sitten hän on paha. Moraalipsykologian tutkimus ei tue tätä ajatusta. Tutkimusten mukaan harvoilla meistä on hyveitä, mutta harvoilla myöskään on suuria paheita.
Mind Your P’s and Q’s: kohteliasta kielenkäyttöä englanniksi
Suomalainen puhetyyli kuulostaa englanniksi usein töksähtävältä. Kohteliaisuussanoilla kuten please on englanniksi suuri merkitys ystävällisen vaikutelman antamisessa. 'Ole hyvä' ja 'anteeksi' on myös mahdollista sanoa usealla eri tavalla.
Aggressiivisuuteen ei ole syytä, jos olet jo voittamassa
Kun omaa kantaa vie eteenpäin, aggressiivisuus voi olla ymmärrettävää. Eri mieltä olevien mielipiteiden kuuntelu kuitenkin vahvistaa demokratiaa. Jo voitolla olevan osapuolen aggressiivisuus saa aikaan vain vaikutelman kiusaajasta.
Toistaiseksi viimeinen Retoriikan kesäkoulu nyt kesällä
Elämämme epävarma aika johtaa siihen, ettei Retoriikan kesäkoulua järjestetä vuonna 2023. Toistaiseksi viimeinen Retoriikan kesäkoulu pidetään tänä kesänä 1.-3.6.2022.
Etätyöt vaativat hyvää työkykyjohtamista
Koronapandemian myötä yleistyneet etätyöt edistivät aluksi jonkin verran työhyvinvointia, kunnes työssä uupuneiden määrä nousi taas hieman. Työyhteisössä johtamistyylillä voi olla ratkaiseva vaikutus työuupumuksen ehkäisemisessä. Erilaisia työntekijöitä on johdettava eri tavalla.
Paskapuheesta päänsotkemiseen: miten meitä manipuloidaan
Paskapuhe on puhetta, jossa ainoastaan sanotun vaikutuksella kuulijaan on väliä, totuudella ei lainkaan. Päänsotkeminen puolestaan kääntää kuulijan maailman ylösalaisin puhujan tarkoitusperiä edistääkseen. Molemmat voivat manipuloida kuulijaa.
Retoriikan synkkä keino: kehystys eli framing
Kehystys on retorinen keino, jolla pyritään luomaan jostakin negatiivisia mielikuvia pelkkien mielleyhtymien ja vertausten avulla. Tämä voi tuntua pikkujutulta, mutta kehystys pyrkii kuitenkin vääristämään lukijan mielikuvia. Siksi se ei kuulu neutraaliin tekstiin.
Jos toinen ei kommunikoi, syynä voi olla häpeä – ja sen läpäisee täsmäkysymys
Häpeä saattaa estää toista kommunikoimasta. Asiaa helpottaa, kun tiedostat keskustelukumppanin omituisen käytöksen syyn ja kysyt ongelman juurisyystä täsmällisesti.
