Vale, julkea vale, tilasto. Olemme tottuneet luottamaan tilastojen objektiivisuuteen ja asiantuntijoiden osaamiseen, mutta joskus faktalta vaikuttava asia onkin vain faktaksi tekeytynyt mielipide.
Kirjailija Mark Twain teki aikanaan tunnetuksi lausahduksen kolmenlaisista valheista. Twainin mukaan on olemassa ”valheita, julkeita valheita ja tilastoja” (engl. lies, damned lies and statistics). Twain kertoi lainaavansa silloista Britannian pääministeriä, mutta sitaatin alkuperäinen keksijä on jäänyt historian hämäriin. Muun muassa biologi Thomas Henry Huxley oli käyttänyt samoihin aikoihin eräässä esitelmässään saman sitaatin muotoa ”valheet, julkeat valheet ja asiantuntijat”.
Miten valehdellaan asiantuntijuudella?
Tiedämme kyllä, miksi valehtelu on inhottavaa. Mutta mitä vikaa on tilastoissa (tai asiantuntijoissa)? Törmäsin aiheeseen lueskellessani taloustieteilijä Thomas Sowellin mainiota kirjaa The Vision of the Anointed, joka on näppärä työkalu valheellisen asiantuntijuuden paljastamiseen. Kirjassaan Sowell esittää useita erilaisia keissejä, joissa faktoja saadaan vääristettyä erilaisilla tavoilla.
Olen kerännyt tähän kymmenen tapaa johtaa ihmisiä harhaan tilastoilla ja faktoihin vetoamisella. Pyydän sinua, lukijani, lukemaan kaikessa rauhassa seuraavat kymmenen kohtaa ja miettimään, missä olet mahdollisesti nähnyt jotakin näistä kikoista käytettävän.
Kymmenen tapaa valehdella faktoilla
- Mikä tahansa väite voi olla totta, jos käsitteet määritellään halutulla tavalla.
- Mikä tahansa tilastotieto voidaan esittää tavalla, joka saa sen näyttämään katastrofaaliselta.
- Luokkaan A kuuluvat asiat voivat aina ylittää luokkaan B kuuluvat asiat, jos kaikkia luokkaan B kuuluvia asioita ei lasketa mukaan tai jos luokkaan A kuuluvia asioita liioitellaan.
- Vaikka jokaiselle asiantuntijalle voidaan aina etsiä tätä vastustava asiantuntija, jokaiselle faktalle ei voida löytää vastakkaista faktaa.
- Mikä tahansa hyvä asia muuttuu pahaksi, jos se viedään liian pitkälle.
- Mikä tahansa uudistus on menestys, jos rimaa lasketaan, ja epäonnistuminen, jos sitä nostetaan.
- Melkein mikä tahansa muuttuja voidaan kuvata nousevana tai laskevana riippuen siitä, kuinka se rajataan ajallisesti.
- Jos otosjoukko on tarpeeksi suuri, todennäköisyys sille, että siinä esiintyy täysin sattumanvaraisia tapahtumia kasvaa.
- Voit aina verrata kahta asiaa toisiinsa, mutta tämä ei vielä tarkoita, että niiden välillä vallitsee syy-seuraus -suhde.
- Monet oman aikamme ”vääryydet” olivat kerran ”uudistuksia”.
Mielipide ei ole fakta
Sowellin analyysi ei vaadi meitä epäilemään kaikkea. Faktat ovat edelleen faktoja ja niiden varaan meidän tulisi toimintamme paaluttaa. Toisinaan mielipiteet, subjektiiviset mieltymykset tai jopa itsekkäät pyyteet voidaan kuitenkin naamioida faktoiksi.
Mielipiteissä, mieltymyksistä ja jopa itsekkäissä pyyteissä ei sinänsä välttämättä ole mitään pahaa. Mutta niitä ei pidä esittää faktoina. Koska se on vale.