Muistatko, kun lapsena piti pitää ensimmäisiä esitelmiä koulussa luokan edessä? Useimmat meistä lukivat esitelmänsä paperista yhteen putkeen, ikään kuin sekuntikello mittaisi aikaa. Mitä pikemmin pääsi loppuun, sen parempi. Huh, ohi on!
Työelämässä ja juhlapuheissa ei yleensä puhuta aivan yhtä kiireellä, mutta kovin usein kuulee puheita, jotka pidetään alusta loppuun yhteen pötköön. Puhuja saattaa tavoitella reippaalla vauhdilla vaikutelmaa varmasta ja sujuvasta esiintymisestä – ainakaan en takeltele sanoissani, osaan asiani!
Näin podcastien ja sosiaalisen median aikakaudella puhumisen tempo on kiihtynyt. Etenkin nuoret kaiken kukkuraksi vielä kuuntelevat mediasisältöä nopeutettuna. Vauhti ei kuitenkaan ole hyvä keino saada sanomaansa perille, yleensä päinvastoin.
Valmiiksi kirjoitettujen puheiden haasteena on, että puheen pitäjä on sanojensa kanssa hyvinkin tuttu, kuulijat eivät. Puhuja kertoo itselleen tuttua asiaa, joka on kuulijalle uutta. Teknisesti ottaen kuulija saattaa kyllä ymmärtää, mitä puhuja sanoo. Viesti ei kuitenkaan ehdi vaikuttaa kuulijassa.
Kun kuulija keskittyy jatkuvasti kuulemiensa sanojen ymmärtämiseen, hänen aivonsa eivät ehdi samanaikaisesti sulatella niiden herättämiä tunteita. Tämä on todellinen ongelma, sillä vasta silloin, kun sanoma koetaan tunnetasolla, se jää hyvin mieleen ja vaikuttaa kuulijaan.
Siksi tauot puheessa saattavat olla jopa tärkein väline siihen, että sanomallasi on vaikutusta.
Elokuvissa ja televisiosarjoissa kuvataan usein päähenkilöiden kasvoja useita sekunteja sen jälkeen, kun he ovat sanoneet tai kuulleet jotain. Henkilöt pitävät joskus pitkiäkin taukoja sanojensa jälkeen. Näiden taukojen aikana katsoja ehtii kokea tilanteen tunnelman ja sen herättämät tunteet.
Hiukan samanlaista tekniikkaa kannattaa harjoitella asiapuheessa:
Kun olet kertonut yhden asian, muutaman lauseen pituisen viestin, pidä usean sekunnin tauko ennen kuin jatkat. Keskity tauon aikana katsekontaktiin yleisön kanssa. Tauon aikana viestisi vaikuttaa, herättää tunteita kuulijoissa. Sanoistasi tulee painavampia, merkityksellisempiä ja vaikuttavampia. Sekä puhujalle että kuulijoille syntyy aikatilaa – aikaa ja tilaa kuunteluun, tilaisuus vaikuttua, joskus jopa liikuttua. Myös puhuja saa tauon aikana tilaisuuden aistia kuulijoiden tunnetiloja.
Entä jos kerrottavaa on olevinaan niin paljon, ettei taukoja ehdi pitää? Silloin on useimmiten parempi ajatus jättää osa suosiolla kertomatta tai antaa vaikkapa loput oheismateriaalina kuulijoiden luettavaksi jälkikäteen.
Vinkit harjoitteluun:
- Katso omaa puhettasi videolta ja tee havaintoja taukojen käytöstäsi.
- Muistele tai kuuntele puhetta, joka on tehnyt sinuun vaikutuksen. Millaisia taukoja puhuja pitää ja miten ne sinuun vaikuttavat?
- Kokeile, kuinka pitkän tauon uskallat pitää puheessa ennen jatkamista. Hiljaisuudessa on voimaa!