Enemmistö suomalaisista katsoo, että yritysjohtajat saisivat ottaa nykyistä enemmän kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Keskustelu ei kuitenkaan ole aivan helppoa, ja jos ei sano mitään, ei ole riskiä tulla ymmärretyksi väärin. Miten keskusteluun siis kannattaisi osallistua?
Viime vuosina johtajat ovat ottaneet julkisuudessa kantaa esimerkiksi osaajapulaan, rasismiin, ilmastokriisiin ja nuorten mielenterveysongelmiin. Enemmistö suomalaisista kuitenkin katsoo, että yritysjohtajat saisivat ottaa nykyistä enemmänkin kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tämä kävi ilmi E2 Tutkimuksen tuoreesta Miten meillä menee – katsaus suomalaisten mielenmaisemaan -tutkimuksesta (2023).
Sama tutkimus myös osoittaa, ettei kriisien aika ole ainakaan vähentänyt suomalaisten johtajuuden kaipuuta. Suurin osa suomalaisista näet katsoi, että ”Suomi tarvitsee vahvan johtajan, joka laittaa maan asiat kuntoon”. Vahvan johtajan kaipuu näkyi kaikissa ikäryhmissä, eniten kuitenkin yli 45-vuotiaissa: heistä yli 80 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä.
Voisivatko tällaiset tutkimustulokset kannustaa yritysten johtoa entistä aktiivisempaan dialogiin? Suomalaiset kaipaavat näkyvää ja kuuluvaa johtajuutta, ja liike-elämästä voisi löytyä poliitikkojen rinnalle henkisen vetovastuun ottajia. Olivatpa kyseessä esimerkiksi idänsuhteet, talous, energia- ja ympäristökysymykset tai lasten, nuorten ja perheiden tilanne, niin yrityksistä eri aloilla varmasti löytyisi näkemyksellistä sanottavaa.
Meillä jokaisella on tietysti monta hyvää syytä olla osallistumatta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jos ei sano mitään, ei ole riskiä tulla ymmärretyksi väärin. Kömpelösti esitetty näkemys voi pahimmillaan johtaa mainehaittoihin, ja haastatteluiden antaminen tai somessa päivystäminen vie myös aikaa.
Hyvä ohjenuora osallistumista miettivälle onkin: valitse, mihin lähdet mukaan. Aina paras avaus ei ole se, jonka sanomiseen on kovin sisäinen polte. Yhteiskunnallinen keskustelu kaipaa panostamme erityisesti silloin, kun voimme viedä ajattelua aidosti eteenpäin, esimerkiksi tarjota näkökulman, jota muut eivät ole huomanneet.
Kansalaisten arvomaailmojen ja erilaisten herkkyyksien tunnistaminen on tärkeää. Parhaiten niihin kuitenkin tutustuu, kun uskaltautuu dialogiin. Saadut opit voivat hyödyttää myös yrityksen liiketoimintaa: parhaimmillaan voi syntyä uusia oivalluksia siitä, miten puhutella asiakkaita ja ymmärrystä siitä, mikä on heille tärkeää.
Politiikan julkisuuden henkilöitymisestä on puhuttu paljon, mutta yrityksetkin henkilöityvät. Johtajan kyky osoittaa arvojohtajuutta voi painaa vaa’assa etenkin nuorempien ikäluokkien valitessa, mihin yritykseen hakeutuvat töihin.
Nuoret toivovat työltä vanhempia ikäluokkia enemmän merkityksellisyyttä ja vastaavuutta arvomaailmansa kanssa. Työvoimapulan edelleen pahentuessa johtajan taito kertoa vetovoimaisesti toimialansa merkityksestä ja organisaationsa arvoista on iso valtti.
Mitä useampi meistä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, sitä monipuolisempaa siitä tulee. Ymmärrys lisääntyy näkökulmien myötä. Tämä jo sinänsä on tärkeää.
Kaikilla suomalaisilla ei esimerkiksi työnsä tai muiden verkostojensa kautta ole yhteyttä liike-elämän johtajiin, jolloin heidän ajatuksensa ja tavoitteensa voivat jäädä etäisiksi.
Elämme taloudellisesti vaikeita aikoja, jolloin polarisoitumisen riski kasvaa. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa keskusteluun antautuva yritysjohtaja voisi osaltaan olla madaltamassa hierarkioita ja vahvistamassa tunnetta yhteisöllisyydestä: olemme kaikki samassa veneessä ja ratkomme ongelmia yhdessä.
Joskus tärkeintä ei olekaan se, mitä sanoo, vaan että on mukana keskustelussa.