Osassa suomalaisia yrityksiä tämä on todellisuutta. Kun työpaikka avataan, kaikki hakijat ovat suomalaisia Suomesta. Mikä ongelma se sitten on? Ei tietysti mikään, jos hyviä hakijoita riittää ja paikat saadaan täytettyä.
Kaikissa yrityksissä ja kaikilla aloilla hakijoita ei kuitenkaan ole riittävästi, ja ne kärsivät työvoimapulasta. Tässä suhteessa on eroja Suomen eri alueiden välillä. Suhdanteetkin vaikuttavat. Samaan aikaa monen Suomessa koulutuksensa hankkineen ulkomaalaisen on vaikea saada Suomesta osaamistaan vastaavaa työtä.
Mitä siis tehdä, jos yrityksen olisi mahdollista palkata osaajia myös ulkomaalaisten joukosta, mutta heitä vain ei näy eikä kuulu?
Tai jos edessä näyttää olevan umpikuja: suomalaisia hakijoita ei ole riittävästi, mutta suomea pitäisi tehtävissä osata?
Tässä muutama idea!
Työpaikan toisinaan luutuneitakin kielitaitovaatimuksia kannattaa tarkastella luovasti
Hakijapooli laajenee huomattavasti, jos yritys rohkaistuu hakemaan parasta mahdollista osaajaa, ei vain parasta mahdollista suomea äidinkielenään puhuvaa osaajaa.
Jos avoinna olevassa tehtävässä ei välttämättä tarvita äidinkielentasoista suomen tai ruotsin osaamista, kerro se.
Hakijaa auttaa esimerkiksi sen ymmärtäminen, millaisissa tilanteissa suomea pitäisi käyttää. Riittääkö se, että keskustelu sujuu ja kirjallisista ohjeista saa selvän, vai pitäisikö pystyä myös kirjoittamaan?
Rekrytointiin valmistautuminen on hyvä hetki miettiä myös työnkuvia
Joskus työtehtäviä uudelleen järjestelemällä ulkomaalaisen osaajan rekrytointi voi mahdollistua.
Jos tehtävässä on vaikkapa muutama tunti viikossa suomenkielisten sähköpostien kirjoittamista, voisiko tehtäviä jakaa niin, että yksi työntekijä ottaa hoitaakseen suomenkieliset, toinen englanninkieliset viestit?
Mahdollista on ajatella niinkin, että suomea jo jonkin verran osaavalle hakijalle annetaan mahdollisuus kehittää kielitaitoaan työn ohessa. Tällöin tavoite voi olla esimerkiksi se, että vuoden kuluttua ne sähköpostitkin onnistuvat.
Näin rekrytointi voidaan laajentaa koskemaan myös monia Suomessa koulutuksensa hankkineita, ehkäpä nyt koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä työskenteleviä osaajia.
He ovat ryhmä, jonka Suomeen jäämistä moni juhlapuheissa toivoo. Tämä olisi yksi keino ottaa asiasta myös konkreettista vastuuta – ja todennäköisesti saada hyvinkin osaavia ja motivoituneita työntekijöitä.
Monia tehtäviä voi myös hoitaa kokonaan englanniksi
Työnantajilta löytyy joustoa kielitaitovaatimuksissa usein etenkin silloin, kun haussa on alansa erikoisosaaja.
Heidän rekrytointiaan kannattaa tehostaa vinkkaamalla paikoista esimerkiksi sellaisilla sosiaalisen median kanavilla, joilla on paljon Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Näin tieto voi tavoittaa myös sellaisia ihmiset, jotka eivät aktiivisesti etsi uutta työtä.
Hakijoita voi löytyä Suomessa jo olevien ulkomaalaisten joukosta, mutta yhtä lailla heidän kansainvälisten verkostojensa kautta.
Hyviä hakijoita etsittäessä kannattaa muistaa myös ulkosuomalaiset
Paluumuuttajilla on usein tuomisinaan paitsi ulkomailla hankittua koulutusta ja kokemusta, myös kumppani, joka hänkin etsii töitä.
Kansainväliset hakijat, olivatpa he Suomessa tai ulkomailla, tavallisesti arvostavat työpaikan kansainvälistä ilmettä ja moninaisuutta. Jos kansainvälisyys on yrityksessänne jo arkea, tätä valttia kannattaa tuoda esiin niin kotisivujen kuvituksessa kuin hakuilmoituksen sanoituksessa.
Moni ulkomailla Suomen työpaikkoja selaileva voisi innostua laittamaan hakemuksen, jos ilmoituksesta kävisi selkeästi yrityksen valmius ulkomailta rekrytointiin.
Jos sinun yrityksessäsi rekrytointiprosessi onnistuu tarvittaessa etänä, voitte joustaa aloitusajan suhteen ja ehkä jopa auttaa muuttojärjestelyissä, tästä kannattaa kertoa.
Lopuksi vielä erottautumisvinkki
Jos ja kun olet avoin palkkaamaan kansainvälisen osaajan ja suorastaan toivot hakemuksia myös ulkomailta, kerro se. Kerro myös arvostavasi kansainvälistä osaamista, ulkomaillakin hankittua kokemusta ja verkostoja.
Näiden karsastamisesta suomalaisia työnantajia usein epäillään, eikä valitettavasti aivan turhaan.
Kirjoituksen havainnot perustuvat E2 Tutkimuksen toteuttaman Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeen kyselyihin, ryhmähaastatteluihin ja työpajoihin ulkomaalaisten osaajien ja opiskelijoiden sekä ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien kanssa.