Käyttäytymistieteellistä tietoa voi hyödyntää myös no show -ilmiön vähentämiseen. Sarjan kolmannessa osassa käydään läpi, miten muistutukset, hyötyjen konkretisointi, vaivannäön osoittaminen ja yhteenkuuluvuuden tunne vähentävät peruutusten todennäköisyyttä.
Käyttäytymistieteellistä tietoa voi hyödyntää myös no show -ilmiön vähentämiseen. Sarjan toisessa osassa käydään läpi, miten viestin kehystys, viestinnän sujuvuus ja osallistujan polun helppous vaikuttavat siihen, peruvatko ihmiset ilmoittautumisen, jos eivät pääsekään paikalle.
Käyttäytymistieteellistä tietoa voi hyödyntää myös no show -ilmiön vähentämiseen. Tässä kolmiosaisen sarjan ensimmäisessä osassa käydään läpi, miten tapahtuman maksullisuus, kalenterimerkinnät, ennakkosuunnittelu ja sosiaalisuus vaikuttavat ihmisten osallistumistodennäköisyyteen.
Yleisön on hankala ymmärtää puhujan kertomia numeroita. Numerot lisäävät kuitenkin puhujan uskottavuutta. Niinpä puhujan kannattaakin konkretisoida, visualisoida ja laittaa numerot kontekstiin.
Valmiit puhesapluunat auttavat puhumaan selvästi yllättävissäkin tilanteissa. Puheen voi jäsentää monella tavalla: what, so what, now what -mallilla, myyntipuheen ongelma, ratkaisu ja hyödyt -rakenteella tai kertomalla ensin virkkeen, sitten tarinan ja lopulta perustelun.
Kaikilla meillä on asioita, joita pidämme tärkeinä. Usein haluamme myös muiden käsittävän, miten tärkeä asiamme on. Silloin suusta saattaa lipsahtaa: "Tämä on tärkeää." Se ei ole kuitenkaan tehokkain keino saada muita ymmärtämään asian merkitystä.
Jokainen puhuja toivoo, että yleisö muistaisi jälkikäteen, mistä puheessa olikaan kyse. Jotta näin kävisi, on hyvä tietää muutamia perusasioita muistista.
Retoriikan kesäkoulusta saa arvokasta oppia vaikuttavaan viestintään ja erinomaisia työkaluja erityisesti muutosjohtamisen avuksi.
Samu Tolvanen, Healthia
