Lähdetäänkö matkalle? Loistava idea molempien mielestä… kunnes toinen haluaa Kanarialle ja toinen Lappiin.
Ihminen muodostaa suurimman osan mielipiteistään hyvin nopeasti ja intuitiivisesti. Valintamekanismit toimivat samalla tavalla työssä ja vapaa-ajalla, meillä kun on vain yhdet aivot. Työssä tosin pyrimme perustelemaan valintojamme muille hiukan useammin järkeviltä kuulostavilla perusteilla.
Alitajuiset muistot, kokemukset ja mielikuvat vaikuttavat meihin tunnetasolla ja muodostavat nopeasti mielipiteen jostakin asiasta: olenko jonkin puolella vai sitä vastaan? Vaikka kyseessä olisi aivan uusi asia, alitajunta etsii muistin sopukoista mitä tahansa summittaisia vertailukohtia jostakin aiemmin koetusta.
Valinnan tekeminen – vaikkapa ”haluan matkalle” – vaikuttaa tunnetasolla ja herättää mielessä tehtyä valintaa tukevia ajatuksia, joista muodostuu perusteluja:
- Haluan matkalle, koska ansaitsen sen.
- Haluan matkalle, koska matkasta saa vaihtelua ja elämyksiä.
- Haluan matkalle, koska se avartaa maailmankatsomustani.
- Haluan matkalle juuri pohjoiseen, koska haluan nähdä revontulia enkä pidä kuumasta.
Kun ihminen sitten ilmaisee valintansa muille, syntyy sille yleisö, sosiaalinen vaikutuspiiri. Perustelut mielipiteelle syventyvät ja laventuvat.
”Haluan matkustaa Lappiin, sillä mielestäni meidän tulee omilla valinnoillamme kannattaa kotimaan matkailua. Nykyaikana ei ole eettisesti arvostettavaa lentää kauas.”
Samalla syntyy riski ”häviämisestä” eli kasvojen menettämisestä, jos mielipidettään päätyisikin muuttamaan.
Jos kaksi ihmistä keskustelee esimerkiksi matkakohteesta, tyypillisesti kumpikin alkaa seuraavaksi arvostella toisen valintaa ja pönkittää omaa valintaansa.
Missä tahansa eriävien mielipiteiden keskustelussa käy yleensä juuri näin: vastapuolet tukevat monisanaisesti omaa kantaansa ja vähättelevät toisen valintaa. Näin henkinen etäisyys kasvaa.
Jos haluaa vaikuttaa toisen ihmisen valintaan tai päätökseen, kannattaakin toimia toisin: on hyvä ajatus ikään kuin rakentaa silta pienelle saarelle, josta kaikki vaihtoehdot näyttäytyvät kummallekin uudesta perspektiivistä.
Tällainen neutraali vyöhyke mielipiteen muuttamisen mahdollisuuteen syntyy niin, että nostat esiin jonkin sellaisen päätöksentekoon vaikuttavan asian, josta ei ole vielä keskusteltu ja joka on tärkeä kummallekin, mutta toteutuu paremmin sinun valinnassasi.
Esimerkiksi matkakohteesta kiistellessä se voisi olla matkustusajan pituus tai kohteen turvallisuus. Jos kumpikin pitää lyhyistä lennoista ja pitää turvallisuutta hyvin tärkeänä tekijänä, silta uuden perspektiivin saarelle syntyy näin:
”Itse asiassa ei vielä mietitty yhtään sitä, kuinka kauan lentoihin menee. Sehän on meille molemmille tärkeää, eikö? Ja turvallisuus on vielä yksi tärkeä juttu.” Uusi päätöstekijä kannattaa nostaa esiin aidosti uteliaana.
Nyt Kanarian-matkan kannattaja saa hyvän tilaisuuden pohtia päätöstä yhdessä uudelleen ja mahdollisuuden vaihtaa kantaansa menettämättä kasvojaan. Tai ehkä löytyy uusi, kolmas vaihtoehto, joka on molemmille mieluisa.
Jos ensimmäinen retki saarelle ei vielä tuota tulosta, päätöstekijöitä voi etsiä vielä lisää. Toki on mahdollista, että itsekin päädyt muuttamaan mielipidettäsi, sillä parhaiten tällaiset uudet, yhteisesti tärkeät päätösperusteet toimivat, jos asetut myös itse kyseenalaistamaan oman kantasi.
Hyviä saariretkiä väittelyiden keventämiseksi töissä ja vapaa-ajalla!