Loppujen lopuksi kaikki on viestintää – ja psykologiaa

Mitä annettavaa psykologialla voisi olla viestinnän kentälle? Ja millä keinoin ymmärrys ihmismielen toiminnasta voi tukea hyvää viestintää?

Toimiva yhteiselo ja yhteiskunta vaatii toimivaa viestintää, ja kaikki ihmisten välinen vuorovaikutus on lopulta viestimistä. On kirjallista viestintää, on suullista viestintää ja on digitaalista viestintää. On sanatonta viestintää ja sanallista viestintää, on yleisöviestintää ja kohdeviestintää, on pikaviestintää ja kestoviestintää.

Kaikki viestintä tapahtuu loppujen lopuksi ihmisten välillä ja sen onnistuminen tai epäonnistuminen selittyy pitkälti ihmismielen erilaisilla toimintamekanismeilla. Näin psykologin silmin katseltuna uskaltaa ehkä todeta, että kaikki viestintä on loppujen lopuksi psykologiaa – inhimillistä käyttäytymistä ja mielen dynamiikkojen kanssa pelaamista.

Psykologinen osaaminen ja ymmärrys voi auttaa niin jokaista viestijää kuin viestin vastaanottajaakin: se auttaa viestijää asettamaan sanojaan sopivalla tavalla ja viestin vastaanottajaa tulkitsemaan sanoja ymmärtäen kontekstia ja viestijää paremmin. Psykologinen ymmärrys voi olla olennainen tekijä siinä, että viesti osataan välittää ja vastaanottaa ”oikealla tavalla” – sillä tavalla kuin se on tarkoitettukin viestittäväksi ja vastaanotettavaksi.

Ihmismielen mielenkiintoiset sopukat

Jos haluat viestijänä ymmärtää ihmismielen toimintamekanismeja paremmin, sinun voi olla hyvä tutustua ensimmäisenä ihmismielen kognitiivisiin vinoumiin: ihmismieli ei nimittäin toimi objektiivisena tiedonvastaanottajana vaan tulkitsee saamiaan viestejä ja havainnoi ympäröivää maailmaa vahvasti omanlaistensa silmälasien läpi.

Ihmismielen toiminnasta on tunnistettu useita satoja kognitiivisia vinoumia, jotka usein vääristävät ihmisten tapaa kuulla, nähdä, tuntea ja tulkita asioita. Näihin erilaisiin ajattelunvinoumiin voit tutustua vaikkapa internetin ihmeellisessä maailmassa tai lukemalla Rolf Dobellin oivalliset kirjat Selkeän ajattelun taito ja Viisaan toiminnan taito, jotka esittelevät tyypillisimpiä mielen kognitiivisia vinoumia.

Ymmärtämällä sen, että ihmismieli on huomattavasti vähemmän rationaalinen kuin luulisimme sen olevan, voimme kenties tunnistaa ja toisaalta välttää erilaisia väärintulkitsemisen vaaroja – ja löytää keinoja viestiä asiamme niin, että se tulkitaan ja vastaanotetaan sellaisena kuin se toivotaan vastaanotettavan. Sitä kai taitava viestintä juuri on!

Mutta tottahan se on, että vaikka viestijä kuinka olisi tietoinen ihmismielen erilaisista dynamiikoista ja asettaisi sanansa tarkkaan, aina jää tilaa erilaisille virhetulkinnoille – sellainen se ihmismieli on.

Ilmoittaudu Retoriikan kesäkouluun


Jaakko Sahimaa

Jaakko Sahimaa on yrittäjä ja organisaatiopsykologi (PsM,DI). Hänen kolme ammatillista tukijalkaansa ovat akateeminen tutkimus, arjen bisnestekeminen sekä julkinen vaikuttaminen. Julkista työelämävaikuttamista hän tekee puhujatyön, kirjojen kirjoittamisen ja somevaikuttamisen kautta erityisesti Linkedinissä.

Kommentoi Ohjeet

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä. Kommentoijilta vaaditaan sähköpostiosoite.