Tässä tekstissä puhun konflikteista. Niillä tarkoitan mitä tahansa ihmisten, organisaatioiden tai valtioiden välistä kiistatilannetta aina baaritappelusta ja oikeusriidasta kauppasaartoon ja veriseen sotaan.
”Kuinka luot puheella turvallisuutta” -teema on viime aikoina mietityttänyt minuakin. Lastensuojelun vapaaehtoistyö Skotlannin lasten kuulemisissa on haastanut miettimään, kuinka voin luoda turvallisuuden tunnetta ja näin mahdollistaa lasten aktiivista osallisuutta kuulemisissa.
Jostakin syystä olen aina ollut kiinnostunut diktaattoreista ja heidän elämäntarinoistaan. Ehkä kiinnostus lähti liikkeelle tirkistelyn halusta tai muusta kyseenalaisesta motiivista, mutta olen vuosien varrella oppinut yhtä ja toista kiinnostavaa sen seurauksena.
Kaikki puheet tai esitykset eivät kiinnosta kaikkia eikä niiden kuulukaan. On kuitenkin hyvä miettiä, miksi jokin asia ei sytytä yleisöä ja mitä asialle voi tehdä.
Moni lienee joskus juonut lasista, jonka sisältö ei olekaan vastannut odotusta. Jos vaikkapa on olettanut juovansa vettä, mutta lasissa onkin maitoa, kokemus on hämmentävä: maku on todennäköisesti jotain sellaista, jota ei ole koskaan aiemmin kohdannut.
Muistatko, kun lapsena piti pitää ensimmäisiä esitelmiä koulussa luokan edessä? Useimmat meistä lukivat esitelmänsä paperista yhteen putkeen, ikään kuin sekuntikello mittaisi aikaa. Mitä pikemmin pääsi loppuun, sen parempi. Huh, ohi on!
Tieteentekijöitä pidetään usein älykkäinä ja rationaalisina ihmisinä, joihin voi luottaa. Tieteilijät saattavat kuitenkin olla kokonaisuuden hahmottamisessa vielä tavallistakin ihmistä heikompia. Onneksi tieteeseen metodina voi kuitenkin pitkällä aikavälillä luottaa.
Millaista on kirjoittaa puheita Nokian toimitusjohtajalle? Miten vaikuttava puhe rakennetaan? Ovatko Aristoteleen ohjeet edelleen ajankohtaisia? Miten tekoäly vaikuttaa puheisiin jatkossa? Mikä on suurten puheiden tulevaisuus? Podcastissa puheenkirjoittaja Rashid Razaq.
John Zimmer kertoo, mistä eri syistä puhe voi mennä metsään, ja kuinka nämä sudenkuopat voi välttää. Lisäksi hän vastaa kysymykseen, kumpi on tärkeämpää puheessa: sisältö vai esiintyminen.
Mistä hyvä saarna rakentuu? Entä mitkä sudenkuopat saarnaajaa vaanivat? Millaisia esiintymistaitoja papilta vaaditaan? Miten käy Helsingin piispalta saarnan valmistelu? Entä voiko saarnoissa käyttää huumoria ja kertoa vitsejä? Näihin kysymyksiin vastaa piispa Teemu Laajasalo.
Suosittelen lämpimästi jos tavoitteesi on vaikuttaa viestinnällä.
Antti Merilehto, Storyboard Oy