Retoriikan kesäkoulun ohjelmassa tapahtuu puhujavaihdos. NATO:n sotilasjohdon strategisen viestinnän neuvonantaja Eleonora Russell ei pääse tämän vuoden Retoriikan kesäkouluun virkamatkan takia. Hänen…
Tulevaisuus on siellä, missä tulevaisuuden sukupolvet. Onko meillä varaa moralisoida ja ylenkatsoa Tiktokin käyttäjiä?
Käyttäytymistieteellistä tietoa voi hyödyntää myös no show -ilmiön vähentämiseen. Sarjan toisessa osassa käydään läpi, miten viestin kehystys, viestinnän sujuvuus ja osallistujan polun helppous vaikuttavat siihen, peruvatko ihmiset ilmoittautumisen, jos eivät pääsekään paikalle.
Ihmisten suurin ongelma on se, että oma visio on hukassa. On hyvä luoda visio, joka tähtää suuriin asioihin. Vai onko asia tosiaan näin yksinkertainen? Hyvän vision luominen ei ole aina helppoa. Isot visiot harvoin toteutuvat ja toteutuessaankin tuottavat enemmän surua kuin iloa.
Mykkäelokuvien aikana ihmiset rakastuivat Charlie Chapliniin. He katsoivat haltioituneena huumori-, jännitys- ja rakkauselokuvia, joissa ei puhuttu mitään. Nykyaikanakin suuret rahat liikkuvat niillä viihteen alueilla, joissa sanoja ei tarvita: aikuisviihteessä ja pelaamisessa.
Tunteet ovat auttaneet meitä selviytymään läpi historian, ja evoluution näkökulmasta ne ovatkin täysin järkeviä. Ihmiset ovat aina pohtineet, miten tunteet liittyvät ajatteluun ja ajattelu tunteisiin. Myös kulttuuri vaikuttaa tunneilmaisuumme. Perehdytäänpä tunteisiin tarkemmin.
Osassa suomalaisia yrityksiä tämä on todellisuutta. Kun työpaikka avataan, kaikki hakijat ovat suomalaisia Suomesta. Mikä ongelma se sitten on? Ei tietysti mikään, jos hyviä hakijoita riittää ja paikat saadaan täytettyä.
Populismin käsitteellä viitataan yleensä joko vasemmistolaiseen tai oikeistolaiseen poliittiseen tyyliin, joka vetoaa epämääräisesti ”kansaan” tai ”kansan tahtoon”: sorrettua kansaa vastaan asetetaan korruptoitunut eliitti, joka ajaa omaa etuaan kansan kustannuksella.
Ilkeämieliset kommentit ovat netissä valitettavan yleisiä. Kun verkkovihaa on tutkittu, on havaittu, että ideologisista syistä tai huvin vuoksi toisia kiusaavat trollit ovat pieni vähemmistö. Suurin osa vihapuheesta tulee tavallisilta ihmisiltä, jotka käyttäytyvät huonosti.
Käyttäytymistieteellistä tietoa voi hyödyntää myös no show -ilmiön vähentämiseen. Tässä kolmiosaisen sarjan ensimmäisessä osassa käydään läpi, miten tapahtuman maksullisuus, kalenterimerkinnät, ennakkosuunnittelu ja sosiaalisuus vaikuttavat ihmisten osallistumistodennäköisyyteen.
Retoriikan kesäkoulu oli kaiken kaikkiaan miellyttävä kokemus. Kesäkoulusta jäi käteen faktojen, ajatusten ja vinkkien lisäksi hyvin innostunut olo
Paula Häkämies, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
