Tunteet ovat auttaneet meitä selviytymään läpi historian, ja evoluution näkökulmasta ne ovatkin täysin järkeviä. Ihmiset ovat aina pohtineet, miten tunteet liittyvät ajatteluun ja ajattelu tunteisiin. Myös kulttuuri vaikuttaa tunneilmaisuumme. Perehdytäänpä tunteisiin tarkemmin.
Osassa suomalaisia yrityksiä tämä on todellisuutta. Kun työpaikka avataan, kaikki hakijat ovat suomalaisia Suomesta. Mikä ongelma se sitten on? Ei tietysti mikään, jos hyviä hakijoita riittää ja paikat saadaan täytettyä.
Populismin käsitteellä viitataan yleensä joko vasemmistolaiseen tai oikeistolaiseen poliittiseen tyyliin, joka vetoaa epämääräisesti ”kansaan” tai ”kansan tahtoon”: sorrettua kansaa vastaan asetetaan korruptoitunut eliitti, joka ajaa omaa etuaan kansan kustannuksella.
Ilkeämieliset kommentit ovat netissä valitettavan yleisiä. Kun verkkovihaa on tutkittu, on havaittu, että ideologisista syistä tai huvin vuoksi toisia kiusaavat trollit ovat pieni vähemmistö. Suurin osa vihapuheesta tulee tavallisilta ihmisiltä, jotka käyttäytyvät huonosti.
Käyttäytymistieteellistä tietoa voi hyödyntää myös no show -ilmiön vähentämiseen. Tässä kolmiosaisen sarjan ensimmäisessä osassa käydään läpi, miten tapahtuman maksullisuus, kalenterimerkinnät, ennakkosuunnittelu ja sosiaalisuus vaikuttavat ihmisten osallistumistodennäköisyyteen.
Arnold Schwarzenegger on jo kauan tarjonnut ohjeita menestykseen, ja hänen kuusi sääntöään tulevat vastaan nettimeemeissä ja kuntosalien seinillä. Nyt hän on kuitenkin julkaissut uuden, seitsemän säännön sarjan, joka ei tähtääkään menestykseen, vaan hyvään elämään.
Muutaman minuutin aikana käsitykseni maailmasta avartui ja todellisuuteni muuttui tavalla, joka vaikuttaa arkeeni edelleen joka päivä. Todellisuus voi muuttua hetkessä, kun vain uskaltautuu avartamaan ajatteluaan mahdottomasta mahdolliseen.
Luottamus ratkaisee puheesi onnistumisen. Retoriikan kielellä voidaan puhua myös ethoksesta. Sen avulla yleisöön syntyy kontakti ja he avaavat korvansa puhujalle. Luottamukseen vaikuttaa puhujan maine, mutta sitä voidaan rakentaa myös puheen aikana.
Enemmistö suomalaisista katsoo, että yritysjohtajat saisivat ottaa nykyistä enemmän kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Keskustelu ei kuitenkaan ole aivan helppoa, ja jos ei sano mitään, ei ole riskiä tulla ymmärretyksi väärin. Miten keskusteluun siis kannattaisi osallistua?
Totuus ei useinkaan jaksa kiinnostaa meitä. Tähän yleisinhimilliseen piirteeseen luottavat kaikki alhaiset toimijat. Seuraavassa esittelen neljä tapaa havaita tätä piirrettä hyödyntävä viestintä.
Sisällöltään ainutlaatuinen Suomessa.
Aku Visala, Helsingin yliopisto
